Tämä keittiötreenaus kai on jotenkin mennyt selkäytimeen nyt. Eilen ja tänään piti Fyran perinteisten treenien lisäksi tokotella vähän Pörrin, Misiun ja Femman kanssa.

Fyra teki perinteisiä touhujaan. Syöksyy muuten perusasennosta aika napakasti maahan. Pientä käsiapua tarvitsee vielä sanallisen "käskyn" (vihaan sanaa käsky, kuulostaa niin sotilaalliselta) kaveriksi, mutta tuo käsi kun saadaan kadotettua niin jo on N-O-P-E-A maahanmeno. Otin sillä myös istumisia niin, että annoin sen touhuilla niitä näitä ympärilläni ja sitten aina nopeita istumisia. Ajattelin että jospa tuo liikkeestä istuminen menisi sillävissiin sinne selkäytimen jatkeeseen - molemmilla ;-)

Misiu otti paikallaoloa ja kakeja istu-maahan-istu...  Lisäksi seuraamisia ja käännöksiä. Oli muuten melko terhakka. Huomaa ettei olla oikein treenailtu viimeaikoina sen kans. (*odottaa agikauden alkamista ensi sunnuntaina*)

Pörrillä otin perusasentoja, käännöksiä ja luoksetuloja (hehe, noin 3 metrin matkalla). Luoksetulojen ongelmanahan sillä on ollut vino perusasento, tai ei oikein sekään. Sillä on tuo perusasentoon kiertäminen vielä vaiheessa. BH-kokeessa se teki sen takaa kiertäen, mutta nyt on jotenkin itselle napsahtanut tuo edestä kiepauttaminen ajatukseksi ja Pörrinkin kohdalla homma vaihdettiin. Se vain reppana on kropaltaan niin kömpelö ja motoriikaltaan kaikkea muuta kuin ketterä ja notkea. Pööpö-riepu on oikea esimerkki siitä, että sen "kotikoirankin" tulisi olla perusrakenteeltaan hyvä jotta arkielämä toimisi. Hyvä arvostella kun on oma kasvatti... ei kukaan tykkää huonoa kun vähän sitä puolta moittii. No eihän tuo vielä hajonnut ole, mutta on se koominen näky!

Femma, tuo meidän tuleva näyttelygeeli, harjoitteli eilen näyttelyasioita. Trimmauspöytä (joo, meillä on sellainen... noloa) kannettiin eteiseen ja siinä sitten keskusteltiin pitääkö pöydällä maata vai seisoa. Minun kantani voitti ja Femma alkoi tykätä hommasta. Ei se sitä pelännyt ole, kunhan vain heittäytyy jalattomaksi pikkumussuksi joka on varustettu "määäooonniiiiiinpiennnn" ilmeellä. Ei näköjään ollu kun pienen harjoittelun puutetta koko "ongelma". Piti ohjelmoida uusiksi otus. Pöytäilyn ja geeliharjoittelun jälkeen keksin laittaa sen suuhun noutokapulan. Se otti sen ja piti jämäkästi kiinni. Vaihdoin kapulan nameihin ja toistin tätä jonkun kerran. Femma tykkäsi tästä pelistä. Lopuksi muutama maahanmeno lattialla. Ajatuksena, että käskyn opittuaan jättäisi sitä pöydällä makoilua vähemmälle kun siellä opiskellaan sitten näyttelyleikkeihin liittyvää sanaa "kauniisti", joka tarkoittaa: seiso kuin kuvankaunis patsas.

Ensi sunnuntaina alkaa agilityn hallitreenit ja kai sitä Misiun agitreenailuakin pitäisi alkaa kommentoimaan. Nythän se vasta treenaus alkaa kun ollaan kuninkuusluokassa. Ongelmana tässä minun suunnitellussa tokoilussa Oulussa maneesilla ja agiliidossa Ruukin maneesilla on, että molemmat sattuvat sunnuntaille. Ruukki on 14-17 ja Oulu 20-21. Periaatteessa ehtii loistavasti, mutta miten sitä jaksaa ajella ja koiratkin pitää välissä käydä vaihtamassa kotona. Tekisi siis kilometrejä mutkin Ruukkiin 60 per reissu ja Ouluun n. 160-170 (jos ei enemmänkin) - JOKA VIIKKO... pitää hieman pistää asioita nyt harkintaan.

Nyt tämänpäiväinen teksti keskittyi enemmän muihin kuin Fyraan, mutta samapa se sille, omapa on blogini. *HEH*