Vallatonhan se on, mutta kyllä se paketti vielä käsissä alkaa pysymään. Tähän saakka miniseuraamisia on otettu niin, että Fyra on irti, mutta tänään oli hihnakin kaulassa. Sillä saikin nätisti estettyä sen mahdolliset höpötykset. Ei sitä remmiä tarvinnut oikeastaan käyttää, mutta hillitsipä hieman menohaluja ja pääsi palkkailemaan järjenjuoksusta. Muutama pätkä olikin todella kivoja kun remmi roikkui löysänä ja kakara seurasi oikealla kohdalla.

Otin käännöksiä ja yksittäisiä askelia. Jatkettiin kakeleikkiä. Eipä mainittavaa moitetta, jos nyt ei mitään ylistyslauluakaan kun on se oikeasti vasta harrastuksensa alkutaipaleella. Tää on nyt tätä keittiötokoa pahimmillaan tai parhaimmillaan, miten nyt kukakin tulkitsee.

Panin alulle myös sen lautasjutun ja taashan tuossa meinasi käydä kuin Nörtin kanssa aikoinaan. Nami matalaan kuppiin, pentu perään, minulta örähdys jotta pentu pysyy pois ja mitä tekee pentu... päättää, että pidä sitten hemmetti kuppisi, ei kiinnosta nyt eikä tulevaisuudessa. Tuskailin siinä aikani lattialla ja ajattelin että tokko tässä tuli tehtyä Nörtit taas. Tarinahan on sellainen että Nörtti-the-nössy ei syönyt kahteen viikkoon metallikupista kun oli sanottu kerran ettei siinä oleviin nameihin kosketa. Onkohan tässä nyt se corgin ja rotikan ero. Siis corgit (ainakin omat) tuossa tilanteessa ovat vilkaisseet salaman nopeasti minua ihmeissään että mikäs sulle nyt tuli kun tuolleen parista raksusta nipoilet ja siitä on päässyt palkkaamaan heti. Isot vaahteraper*eet välttelee kaikin keinoin sen jälkeen katsetta vihellellen, jotta mä en siis kertakaikkiaan vilkaisekaan enää sinnepäin jos niin sanot, ei siis aikuisten oikeasti olisi edes kiinnostanut tuollanen annos. Mietityttää tämä lautasjutun toimivuus yhtälöllä minä & Fyra, mutta ei me vielä luovuteta. Saatiin pari onnistunuttakin hetkosta, mutta en usko sekuntiakaan että se olisi edes promillen hoksannut mistä se sai luvan ottaa namit kupista. Positiivisinta asiassa kuitenkin oli se, että se meni sille kupille, historia ei toistanut itseään :-D

Lopuksi seurautin läpi keittiön (siis todellakin, meidän keittiö on reilu 30 neliötä komeasti), täyskäännös oikealle ja takaisin ja loppupalkkana ollutta puruluuta kohti hampaistoa. Toimi!