Voi hitsin hitsi että on ollut haipakkaa tämä helmi-maaliskuu! Ensimmäisen ongelman aiheutti läppärin kuolema ja toisen rajoitteen ylimääräiselle ajalle nuo nyt 4-viikkoiset kookinalut, joille pitäisi kiivaasti keksiä viralliset nimet.

FYRA

Fyra on treenaillut kaikenlaisia pikkujuttuja ja päivän sana on ollut keskittymiskyvyn lisääminen. Fyra on kaikessa kamalan nopea, mutta tämä keskittymisjuttu etenee hitaammansorttisesti. Sen on kamalan vaikea pysäyttää aivojaan kun niissä pyörii ainakin sata hyvää ajatusta ja ideaa kerralla ;-)

Tänään korkattiin jälkipelto. Laitoin ensin Fyran palikat kohdalleen parilla seurautuspätkällä. Se alkaa olemaan jo ihan kelpo siinä vasemmalle kääntymisessäkin. Se myös kestää hienosti sellaiset pienet "hei-pidäs kontakti" -nyppäisyt ja itse asiassa se vain skarppaa sitä parempaan seuraamiseen.

Sitten siihen jälkeen. Ihan sellainen loiva kaari ja pituudeltaan vastapäisen pellon mittainen (en osaa arvioida matkaa). Frolicia oli joka askeleella ja jälki kulki autosta pellolle heitetyn KALJAPULLON kautta. Meillä oli siis oikein "esinekin"... Fyra haistoi jäljen jo liinaa kiinnitettäessä ja lähtö oli Fyramaisen innokas. Kirsu piti oikein selvästi kuuluvaa hurinaa kun se oli niin tarkkana. Aluksi koitti pyörähtää takajäljelle, mutta parin estämisen jälkeen oikea suunta löytyi. Se on tarkka ja keskittyy tarkoin! Lopussa paikallislehteä tuovan pojan postilaatikkojen kolisutus hieman häiritsi keskittymistä, mutta loppupalkankin se haki täysin nenällä, vaikka Frolic-keko oli täysin suojaamaton ja näkyi kyllä laittoman selvästi.

Tässä todistetta Fyran nenähommeleista:

479941.jpg

479942.jpg

Lopuksi sitten piti tietenkin hubailla Totinkin kanssa. Osaa se pienikin pysyä jäljellä:

479953.jpg

MISIU ja AGILITY

Meillä on nyt treeniputki päällä. Joka maanantai ollaan Annen kanssa ajeltu Minnan agivalmennukseen ja koska meidän mielestä tämä homma toimii, aiotaan jatkaa valmennusta vielä kesäaikanakin. Upeaa kun joku oikeasti keskittyy katsomaan niitä mokia ja miettii miten juttuja voi parantaa ja mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Viime maanantainen harjoitus oli Misiulla ja minulla pakkopuurtamista, mutta a) Misiu oli tietämättäni syönyt treenirepusta 400g lihapullia ollessani tutustumassa harjoitukseen ja b) minulla on nyt selkävamma ja oikea jalka vähän pelistä pois. Me ei maanantaina meinattu löytää tekemisen riemua millään. Minä koikkelehdin ihan kummallisesti ja Misu ei tietenkään maha täynnä paljon kiitänyt. Saatiin me pari ihan kelpoa suoritusta ja onneksi viimeinen harjoitus onnistui heti.

Muina treenikertoina mulla on ollut sellainen tunne, että tästä todella tulee jotain ja siihen uskon vakaasti. Minä olen mielestäni edistynyt, Misiu on edistynyt ja ennen kaikkea ME ollaan edistytty. Sama koskee myös Annea ja Eeroa. Myös treenikaverit on kivoja ja läppä lentää - terkkuja jos satutte lukemaan tätä! Ihan HUIPPU päätös oli tämä treeniavun hankkiminen oman ja niin kovasti itselle tärkeän koirakerhon ulkopuolelta.

Misiu palkittiin muuten Raahen Koirakerhon vuoden agilitykoirana ja toinen oli ohjastamani Konna.  Corgiseuran AGI-CORGI -kisassa Misiu oli kolmas heti AVA Nellin ja AVA Alman jälkeen. Oli muuten korkeimmalle sijoittunut uros ko. listalla. Belggareissa sitten Konna oli agibelggari-kisassa 30. Ei nyt välttis mitenkään huono sijoitus koiralle, joka kisasi vasta ykkösluokassa nousten kauden aikana kakkosiin.

Ja nyt taas pentuset vaativat osansa... son moro ja kirjoittelemisiin (toivottavasti hieman tiuhemmalla välillä kuin viimeksi).