Fyra kokeili paikallaoloa sille vieraan lapinkoiran kaverina. Ravja pysyi miehekkäästi paikallaan, vaikka Fyra teki kyllä kaikki metkunsa - paitsi karkasi. Fyra jää hyvin makaamaan ja pysyy paikallaan hienosti siihen saakka kunnes alan lähestyä sitä. Sitten se ei vain mahda yhtikäs mittään sille, että häntä alkaa heilua, sitten häntä heiluttaa persausta, persaus etuosaa ja etuosa päätä. Lopulta koko koira pomppaa, ryömii tai tekee jotain näiden risteytykseltä näyttävää ihmeellistä koreografiaa. Tokihan tähän paikkaan on heittää se kuuluisa koulutuskentän TOP1 selitys: "kyllä se kotona osaa", mutta olipa miten oli, homma menee treenin alle sille vieraiden koirien läsnäollessa.

Seuraamiset oli taas näpsäköitä. Se sai myös kiitosta siitä kuinka innokkaasti se tekee juttuja. Juu, niin tekee, välillä oikein pursuaa. Harva koira se melkein selälleen lentää pompatessaan makuulta sivulle perusasentoon, mutta Fyrapa tuonkin kykenee tekemään. Suoriltatassuin - juuh!

Liikkeestä maahanmeno toimi ja kummallista kyllä, siinä ei esiintynyt paikallaolon venkoilua. Paineistaako se paikallaolossa vieressä oleva koira noin paljon, ehkäpä?

Liikkeestä istumisessa otin parit käsimerkillä avustetut jutut. Jäi hyvin ja pysyi. Käsimerkkiä ruvetaan nyt kadottamaan vähä vähältä. Ilman sitä tarjoaa maahanmenoa ja HYVIN nopeaa sellaista. Ilmeisesti pikkumusta päättelee, että kun vedän ilmaa keuhkoihin sanoakseni "istu", se ihanvarmastikohtasanoomaahan ja heittäytyy varan vuoksi. Pitää olla tarkka näistä sen erinäisten juttujen tarjoamisista, ettei ala mennä överiksi. Onhan se hyvä, että koira yrittää, mutta sooloiluksi tuo melko helposti kohta muuttuu jos ei maltti kuunnella ala lisääntyä.

Seuraamisessa vasemmalle käännökset oli kyllä melko hienoja, tuntui ainakin siltä. Myös vasemmalle käännökset juosten onnistui ja käännös oli terävä. Otin myös täyskäännöksiä vasemmalle, osa onnistui hyvin, osa huonosti ja osa ERINOMAISESTI. Palkkasin vain ne viimeksi mainitut.

Panin alulle myös hypyn. Aluksi tokohyppyyn 6 lautaa ja ongelmitta yli. Lisäsin sen seitsemännen, eikä vieläkään mitään ongelmaa. Ilmava loikka, oikein näyttävä sellainen. Palkkasin köysipallolla.

Sitten kotiin tyytyväisinä illan saldoon. Paikallaolo oli vähän sekoilua, mutta jos lähtökohta aika vasta oli se, että se ponkaisi mun perään jo eka askeleella, ollaan kyllä edistytty huimasti. Pitää nyt vain keskittyä tuohon sen luo palaamiseen. 

Huomenna Fyraa röntgenlaitteen alle...