Eilen Fyra sitten korkkasi ruutuharjoitukset PEKU1-osallistujien treenien jälkeen Kurssikeskuksen parkkiksella. Fyra oli ensin aika vouhakkeena huomatessaan että parkkiksella oli sille täysin vieraita ihmisiä ja koiria. Päätin silloin olla vaatimatta siltä muuta kuin malttia. Siihen ADHD-kohtaukseen oli turha seuraamisia ehdotella. Liikkeestä maahanmeno ja siitä luoksetulo piti kuitenkin Annelle esitellä ja Fyra teki sen loistavasti. Kun parkkikselta pahin hässäkkä kaikkosi, otin parit seuraamispätkät. Palkkasin väliin makkaralla, väliin patukalla. Näytti tuovan lisää eloa pikkumustaan. Makkarat takaisin ylläripalkoiksi! Sitten rakensin ruudun, viritin sinne Fyran nähden narupallon ja pakitin jonkun matkaa. Fyra oli innoissaan ja lähetin sen ruutuun. Mitä tekee pikkumusta? Tinka varmaan antaa sille koirien taivaasta tehtäviä, sillä Fyra syöksyi ruutumerkille ja päätti noutaa sen minulle (tämähän oli Tinkan bravuuri). No ohhoh! Nauratti, vaikka tietysti kielsin tuomasta mokomaa kartiota. Kävimme ruudussa uudelleen palloa moikkaamassa ja seuraavalla lähetyksellä se sitten onnistui. Pidensin matkaa pari kertaa ja kaikki yritykset onnistuivat. Otin hetken seuraamisia ja keskityin ennen kaikkea täyskäännöksiin vasemmalle. Osa onnistui, osa ei, mutta kyllä se Fyran takamus alkaa tanssia ;-)

Seuraamispätkien jälkeen vein makkarakupin ruutuun ja lähetin Fyran sinne. Onnistui hienosti! Sen jälkeen jätettiin vielä toinen makkarakuppi ruutuun ja lähetys eri suunnasta. Jälleen onnistui! Siihen oli hyvä päättää tämä harjoituskerta.

Hetki siinä tallusteltiin kurssikeskuksen taustapusikossa, kunnes keksin ottaa pikku esineruutuharjoituksen vielä ennen kotiin menoa. Vieraassa paikassa kun ollaan esineitä etsitty tasan kerran. Laitoin Fyran maahan paikallaoloon ja kaivoin taskustani esineitä (isompi patukka, pienempi patukka ja narupallo) ja heitin ne sinne sun tänne Fyran nähden. Siinä, että se haki ne hienosti, ei ole mitään kummallista, mutta siinä on, että SE_PYSYI_PAIKALLA kun heittelin niitä leluja! Jösses, tämäkin asia alkaa menemään valesilmien takana olevaan kupuun, siis aivoihin.

Pikkumustalla on muuten huomenna lonkkiskuvaus ja simmutarkki Akuutissa. Pikkuisen jänskättää mitä tulos on, mutta ei meillä kyllä ole pienintäkään syytä epäillä ööön kataströöfiä kun ei ole päivääkään ollut rekku kankea, kipeä tms. Eiku nyt valehtelen... kerran se nilkutti jalkaansa kun se sulloi itsensä portin välistä kuistille ja portti rämähti sen reisilihakseen. Ontumista kesti about vartin ja sekään ei vauhtia hidastanut.

Misiun agiliito maanantaina: Aiheena oli ohivientejä ja yllätyksekseni huomasin tekeväni kerrassaan uhkarohkeita ohjauskokeiluita. No - sitä vartenhan sitä harkoissa ollaan että voi kokeilla sellaisia juttuja, mitä ei välttis vielä kisoissa uskaltaisi mennä yrittämään. Misulla oli vauhtia aivan riittävästi siihen nähden, että minä en ole juoksukunnossa selkäni vuoksi. En tiedä johtuuko se omasta hitaudestani vai mistä, mutta Misu tuntuu nyt irtoavammalta kuin aikaisemmin. Voihan se tietty olla, että ollaan kehitytty - se ainakin on ollut harjoituksen tavoite :-D  Misulla oli yksi ihmeellinen moka. Se penteleen keinu tuotti yhdessä harjoituksessa täyden tenän. Mikä siinä on, että sille voi kyllä karata miehisyyttään testaamaan, mutta sitten kesken tavallisen harjoituksen, loppuukin usko ja koira poistuu esteeltä takavasemmalle. Olinko minä jotenkin epäröivä ohjauksessani, mykkä vai muuten vain epälooginen... ehkäpä! Uusintalähestymisellä ei mitään ongelmaa, ehkä vain hitaampi suoritus. Lopuksi useampi keinuharjoitus ja ongelmia nolla ja viimeisellä suorituksella palkaksi kupillinen makkaraa. Jospa se siitä alkaa keinu maistumaan muutenkin kuin omalla luvalla suoritettuna.

Tänään vetämään tähtiryhmäläisiä kentälle. Treenikin suunniteltu, tiedossa valssia, lähettämistä ja vastaanottamista.

NIIN ja MUOKS, meinasi unohtua updeittiä tuosta vaahterap*rs*iden karkailusta.

Sunnuntaina meillä oli Tärppä-pennun uusi perhe hakemassa pentuaan kotiin. Siinä pihalla jutusteltiin ja seurailtiin takapihalla olevien koirien touhuja. Sitten hetkeksi käänsimme selkämme, ihan pieneksi vain ja PUF - silloin Nörtti otti esiliinansa (Fyran) mukaan ja painu aidatulta pihalta omatoimiselle lenkille. Siis silmänräpäyksessä ja selän kääntäessä, melko kettu! Tapsa lähti autolla perään kun suunta oli aika arvattavissa. Ehti edelle kun koirat tulivat puskista soratielle. Peilistä näki, että koirat juoksi auton perässä. Liian kiltti mies kun pysäytti ja otti karkulaiset kyytiin, minä oisin varmaan kaasuttanut ja kiertänyt koko 3,5 kilsan lenkin koirat perässä..... *pirut mielessä juu*

Ja taas tietää 2-metristä tarhaa isolle mustalle ja pikkumustalle. Pikkumusta tosin on ottanut siellä urakakseen kääntää ainakin 50cm kerroksen syvyydeltä tarhan pohjaa...