Tuo pikkumusta on kaikessa niin lupaava, että nyt ei tiedä kyllä LAINKAAN mihin suuntaan tämän treenaamisensa suuntaisi. Tokoilua tarvitaan muissa lajeissa hallinnan vuoksi, agilitykentällä vietän kuitenkin paljon aikaa kookien kanssa, maastolajit ovat mukavaa ulkoilua ja vaihtelua treenikentällä palloiluun. HÖH! Piti tästäkin tehdä nyt sitten itselle ongelma! Itseni tuntien jatkan tämän hetkellisen ajatuskatkoksen jälkeen säätämistä noissa kaikissa lajeissa kuten olen tähänkin saakka tehnyt, mutta totuuden nimissä olisi varmaan viisaampaa ja tuloksellisempaa ottaa joku päälaji johon keskittyä... aivan sama, pääasia kuitenkin että koira ja akka viihtyy!

Viikonloppu leireiltiin Kajaanin kupeessa Mainuan ex-koululla jonka Kainuun Kennelpiiri on ostaa paukaissut leireily- ja kurssikeskuksekseen. Hyvä paikka, sopivasti tilaa, helppo löytää ja edullinen  - mitäpä sitä muuta leireilijä tarvitseekaan? No - sauna sieltä vielä puuttui *vink vink*.

Mukana oli Misiu, Ella, Fyra ja Femma. Autolastissamme olivat vielä Pinja ja Trina emäntineen. TIO-667 on kyllä melkoinen tilaihme ja tuon lauman pakkaaminen siihen ei ollut edes ongelmallista.

Perjantai-ilta kului esteitä leiripaikalle siirtäessä, makkaraa paistellessa ja majoittuessa. Meidän huone "veti" 8 ihmistä + pikalaskujen mukaan tuplaten koiria. Lauantaina aloiteltiin varsinainen treenaus Mirkun ja Outin johdolla heti aamutuimaan.

Femma osallistui viikonlopun aikana alo-ryhmään. Se kävi läpi käytännöllisesti katsoen kaikki esteet ja mikään este ei saanut sitä isommin hämilleen. Kaikkein hauskinta siitä taisi olla pussi ja puomi. Femmahan on tähän saakka elänyt meillä kuin pellossa, eikä siltä ole vaadittu oikeastaan yhtään mitään niin hallinnan kuin kontaktinkaan osalta, mutta kas kehveliä - se pysyi hallinnassa ja kontaktissa tarpeen niin vaatiessa. Kääpiöllä on aivot ja niissä toimintaa!

ELLA_PUTKI.jpg
Ellalla treenasin vain lauantain aamupäivharjoitukset. Ne meni oikein kelvollisesti ottaen huomioon sen, että Ella on käytännöllisesti katsoen vielä toipilas vauvalomaltaan. Koska treenit meni niin hyvin, en enää iltapäivällä ja sunnuntaina ottanut sillä agilityä. Tuli sellainen tunne vain takaraivoon, että ahnehtia ei kannata kun koiran palautuminen on vielä kesken. Pujottelun kanssa pitää tehdä vielä pikkuisen töitä, se ei ole sillä tasolla kuin haluaisin kisat mielessä sen olevan, mutta muuten menee kyllä hyvin. Viralliset kisat taidetaan Ellan kanssa korkata KlagiAgissa, ans kattoo nyt...

JOSSU_OPISSA.jpg
Misiu meni kaikki treenit (la aamu, la ilta, su aamu). Ihan kelvosti tyyppi touhusi, mutta pikkuisen oli mielestäni käsijarru päällä. Liekö joku nartunhaju sekoittanut ajatukset? Ei Misiu kuitenkaan mikään narttujen perään itkijä ole, mutta vähän sellainen puolella teholla ajattelu oli havaittavissa. Eikä sitä huomannut kuulemma radan reunalta, mutta omissa "näpeissä" sen tunsi kun tuntee koiransa ja sen millainen se on ILMAN käsijarrua. Sain Mirkulta kehuja käsieni käytöstä ja moitetta siitä, että vois oikeasti luottaa siihen koiraansa pujotteluiden aloituksissa. Kokonaisuudessaan kuitenkin Misiun suoritukset oli varmoja ja se näytti kyllä aloittelevammille koirakoille monenlaisia kikkakuutosia, joita voi tehdä sitten kun koira osaa esteet. Madame-Tyhjätasku ja Pia(P) kokeilivat vielä Misiun ohjausta itsekin. Aika tohkeissaan tuntuivat olevan tästä mahdollisuudesta "maistaa" agilityä kokeneemman koiran kanssa.

FYRA_HOP.jpg
Fyra - pieni musta peeveli - pomppi esteitä useammassa eri rakosessa. Lopputulos oli nyt se, että se osaa suorittaa A:n, puomin, keinun, pujon, aitoja, renkaan ja putken. Pujottelu on jo suorastaan käsittämättömän hyvä harjoitusmäärään nähden. Tuo otus on K-O-N-E, oppimiskone! Fyran kohdalla agilityssä tulee olemaan ongelmana kaasun kiinni hirttäminen. Sillä ei ole sellaista tarvetta lukea ohjaajaansa kuin nk. paimenkoiraroduilla ja tässä kohtaa tulee minulle uusi haaste opetella tällaisen koiran ohjausta. Paimenet on passanneet mun näppeihin niin hyvin. Opeteltavaa riittää siis minullakin ja paljon.

Fyralla otettiin myös kaksi ilmaisuharjoitusta näytön kanssa. Ensimmäinen oli siinä kentällä ja se sujui moitteettomasti. Toinen harjoitus lähti siitä kentältä ja eka kertaa niin, että rullat oli metsässä mukana. Fyra näki kun Pia(A) lähti kentältä kohti takana olevia peltoja. Pia meni peltojen poikki metsään ja kyykistyi sinne. Välimatka oli aika pitkä ja ajattelinkin että nyt tulee samalla kertaa sekä tuuli- että ilmaisuharjoitus. Niin tulikin. Fyra lähti hienosti pihalta pusikoiden läpi pellolle ja alkoi taitavasti tuulta hyväksi käyttäen hakea maalimiestä. Pian löytyi ja Fyra oli pienen hetken miettinyt miksi rulla on täällä pusikossa, tarttunut siihen ja lähtenyt minua kohti juoksemaan. Valitettavasti vain turppaan yli hypyssä rulla oli tipahtanut, mutta koska näin itse Fyran käyneen maalimiehellä, en viitsinyt sekunnin sadasosan miettimisen jälkeen asiaan puuttua millään lailla. Vahinkoja sattuu ja tämä oli ensimmäinen kerta kun rulla oli metsässä (tarkoitus oli vain testata tarttuuko Fyra siellä rullaan vai pitääkö se puskea sen suuhun). Fyra tuli luokseni ja lähetin sen näytölle. Toimi taitavasti ja fyramaisen nopeasti eli täysillä. Taitava tyttö!

Eilen oltiin ohjuksien agiharkoissa. Mukana oli sama nelikko kuin agileirilläkin. Femma meni muutamia yksittäisiä esteitä ja paria aitaa perätysten. Kivasti toimi, vaikka välillä tulikin pieni tauko kun rennosti retkautin eli voimakkaasti jysäytin pääni puomiin.

Misiu ei paljon mokaillut, mitä nyt vähän pari kaarretta meni pitkäksi kun pomppusarjan jälkeen oli tilaa kaarrella. Se on selvästi tarkempi paikoissa joissa esteitä on vieri vieressä. Keinu oli tänään loistava! Pujottelun aloitus helposta kulmasta tuotti vähän päänvaivaa kun minä taas oletin, en ohjannut. Vaikeat kulmat kyllä meiltä sujuu, mutta helppoihin lähestymisiin pitää nyt sitten kiinnittää huomiota. On tää kiikunkaakun-hommaa!

Ella suoritti pari harjoitusta ja ne meni hienosti. Ei minulla ole mielessä oikeastaan mitään moitetta Ellan suhteen. Eihän se mikään Misu vielä varmuuden suhteen ole, mutta kovaa vauhtia tulossa aika samanlaiseksi ohjattavaksi kuin kämppiksensä. Ella tekee siistiä suoritusta vailla mitään ylimääräisiä kaahotuksia ja kouhotuksia.

Fyra taas... no - eka kiekka esteillä oli tyyliin este > ilokiekka > este > ilokiekka > este > ilokiekka. Siitä on niin HIIIIILMUISEN kivaa mennä agilityä, että se pursuaa ylitse ja on vain pakko juosta. Varsinaiset esteet se kuitenkin teki ihan ok, mitä nyt meinasi venkoilla hyppyjen kanssa ja tulla toisinaan riman ali. Sitä pitää hioskella ja käyttää alkuun vaikka kahta rimaa. Korkeudesta se hyppy ei kiinni ota, ilmaa jää hyppyyn kyllä riittävästi. Toisella kiekalla otin Fyran enemmän lapaseen ja mentiin ensin hitaasti este esteeltä. Kolmannella kiekalla pantiin pikku hölkäksi. Nämä kaksi viimeistä kiekkaa meni sen verran hyvin ja pujottelut oli käsittämättömän hyviä, että oli hyvä lopettaa siltä illalta.

Tänään ei tehdä mitään koulutuksellista asiaa. Tänään huilataan ja ulkoillaan. Takapihalla nokkoset odottaa "tappajaansa" ja Eskosta ja Totista irtoaa karvatuppoja. Kissojen huone tarvitsee suursiivouksen. Eipä tässä laiskottelemaan päästä tänäänkään, mutta tontilta ei poistuta. Se on jo lepoa se.

Ainiin, ilmoitin Misiun 6.6. Ouluun kisoihin. Tästä se lähtee...