Kylla sita paivassakin ehtii kun oikein yrittaa. Eilen nakattiin pienenpienenpieni autoilurupeama Belgiaan, vietiin sinne Ellie Tavaramerkin luo, juotiin kahvit kaikessa rauhassa koirista jutellen ja sitten takaisin. Volvon mittariin kertyi maileja 650 joka on kilometreissa toista tuhatta.

Mitas reissusta jai kateen?

Ensimmaisena on sanottava, etta paras juttu koko hommassa oli se, etta ollaan viela hengissa. Tiedetaan kylla varsin hyvin kuinka hyvat jarrut Volvossa on, valitettavasti. Se myos kiihtyy napparasti tuhanteen ja sataan vaikka tiedossa on, etta 200 metrin paassa pitaa kuitenkin jarruttaa kun liikenne seisoo paikallaan. Seisovasta liikenteesta puheenollen.... ollaan nahty myos Antwerpen jonka ymparoivalla moottoritiella seisottiin ensin tunti jumissa jonkun onnettomuuden takia ja lopulta kun navigaattori loysi vaihtoehtoisen reitin keskustan kautta, seisottiin siella sitten toinen tunti jumissa. Matkailu todellakin avartaa, silla enpa tanne lentolippuja ostaessani tajunnut etta samalla reissulla kuvaamme myos kaikki mahdolliset kirkot joita Antwerpenin keskustan lapi ajaessa nakee. Halpamatka, halpamatka... maksa yksi, matkusta kolmessa. Opittiin me myos se, etta yhden vuorokauden voi ihan hyvin selvita paahtoleivanpalasella aamulla Englannissa ja sitten seuraavan kerran saada apetta joskus iltakymmenen aikaan Belgiassa. Voin kertoa etta jossain kohtaa se kurniva nalkakin luovuttaa...

Belgiassa vierailtiin kennelissa jossa kasvatettiin kayttosakuja ja kayttomaleja. Mina paasin katsastamaan heidan 13 viikon ikaista malivauvaa ja niiden erittain ystavallista emaa. Samaisessa paikassa treffasin myos muutaman cardin, joista ylitse muiden pitaa tietty mainita todella kiva ukkeli, tama Tavaramerkki, joka on tullut Eurooppaan vahan turneelle. Oikein kiva mieskoira ja kooltaankin kerrassaan ideaali. Olin oikeastaan aika myyty siihen otukseen ja niin tulee varmaan moni muukin olemaan, toivottavasti ei vain liian moni. Ellie jai sinne leikkimaan ko. ukkelin kanssa ja ei oltu viela puolen tunnin paassakaan sielta kun meille soitettiin etta vartin ovat jo olleet nalkissa. On se melko BITCH tuo Ellie!

Kotimatkalla alkoi huumorin kukka sitten kukkia siihen malliin, etta naissa jutuissa riittaa nauramista viela pitkaksi aikaa. Anne varmaan omaan blogiinsa kirjoittaa kaikkea kivaa meidan pelleilysta. Korvat punastuen jo odotan sen paljastuksia. Tiesitteko muuten, etta takalaisten huoltsikoiden naistenvessoissa on koppien ovessa sisapuolella mainoksia joissa kerrotaan NAISautoilijoille kivasta ikiomasta NAISautoilijoiden vakuutuksesta? Oumai...

Takaisin taalla Farndon Roadilla oltiin 02:30 eli jottain puolviis omaa aikaa. Lyhdyt sammu paassa valittomasti ja avautu aamulla kahdeksan maissa. Unta ei siis tullut kauhean paljon, mutta se oli sitakin syvempaa.

Nyt kohta lahdetaan leikkimaan turisteja Cambridgeen ja sielta sitten Stanstediin odottelemaan lentoa kotiin. Iltasella jatketaan sitten autoilua Tampere-Seinajoki-Kokkola-Raahe ja ollaan kotosalla joskus aamuyolla tai aamusella, katsotaan nyt miten jaksetaan ajella.