No justiinsa juu! Eilen treeneistä palattuani oli kännykässä melko monta tekstaria, että olit sitten päässynnä uutisiin. Lisäksi Tapsakin mutisi soffalta, jotta uutisiin oli päästy. MITÄHÄ? Näytin varmaan kesken päiväunien herätetyltä MTV-pöllöltä, vaikka ko. uutiset oli tulleetkin Yleltä.

Uutisissa oli kerrottu Jokelan kouluturmasta ja mainittiin Maaningan kokeilunhaluinen vitsiniekka, joka ei nyt oikein ajoituksellaan saanut valtaosaa meistä suomalaisista näppäryyttään ja ajoitustaan ihailemaan. Puhuttiin YouTube-sivustosta ja näyttivät kuinka sieltä etsitään sanalla Maaninka kaikenlaista mukavata videota. Jokainen voi itsekin kokeilla "juutuupittaa" sanaa Maaninka, mutta laiskemmille näytettäköön mitä telkkarissakin ruutuun rävähti näkösälle:

1056156.jpg

Onneksi on Yle-Areena, johon ilmestyy pääuutislähetys nopsaan ja josta tämän kummallisen "nanosekunti tv-tähtenä" hetkemme voi tarkistaa. Jotta tälvissiin sitä tulee jälleen sekoitetuksi asioihin, joihin ei ole osaa eikä arpaa. Ei muuten ollut ensimmäinen kerta viime aikoina.

Ja takas sitten itse asiaan eli koirien treenaukseen:

Sunnuntaina mentiin Annen kans ohjusten treeneihin. Mukana oli mulla Ella, Femma ja Misiu + Konna joka treenaili ensin Marikan kanssa tokottelua. Tunnin treeniajasta meni ensin puoli tuntia siihen, että kannettiin kontaktiesteet maneesiin ja siinä vaiheessa tulin nopeasti siihen tulokseen, että suunnittelemallani harjoituksella saa pyyhkiä persoonaa. Kontaktiesteet tipahti justiinsa siihen mihin ne jaksettiin pienellä akkaporukalla raahata. No kontaktejahan sitä oltiin treenaamaan tultukin, joten ei valiteta! Jäljellä treeniaikaa puoli tuntia ja neljä treenattavaa koiraa. Piti laittaa hösseliksi.

Misiulla oli täpinävaihe taas päällä. Kontaktit meni hienosti ja askelmerkki puomin juoksukontakteilla piti hyvin. Keinu oli nopea ja A:llahan sillä ei ole ollut oikeastaan koskaan mitään ongelmaa kontaktien suhteen. Putkihässäkässä harjoittelin sen kanssa putkiin "heittelyitä" ja hyvin toimi. Komeat pujottelut teki myös, vaikka ohjasin todella kaukaa sen pujolle. Kerran se erehtyi jopa pikkuisen suunnastakin; kun olisi riittänyt pelkkä pujolle meno, päätti Misiu ottaa pikkuisen kaarta isommaksi ja roikaisi HIENOSTI medien maksimikorkeudessa olleen hypyn siinä mennessään. Jäi vielä ilmaakin väliin! Lopuksi tehtiin pieni valssailuharjoitus, jonka ensimmäisessä yrityksessä keskeytin ennen viimeistä estettä kun olin nopealla vaihteella käyvälle Misiulle aivan liian hidas, enkä ehtinyt valssaamaan sinne minne piti. Vältin tällä varman pudotuksen ja pääsin palkkaamaan ENNEN mokasta johtuvaa koiran mokaa. Parempi niin! Uusintayritykseen lisäsin vauhtia itselleni ja ehdin tehdä valssit varsin kelvosti. Yhtään rimaa ei tullut alas. Pieni valopilkku tähän omaan suohoni, jossa tällä hetkellä ohjaajana tarvon.

Femma harjoitteli pääasiassa A:ta ja taisipa olla ensimmäinen kerta kun se meni sen enemmän kuin kahdesti saman harjoituskerran aikana. Hyvin menikin ja jopa siinä määrin mukavaksi koki kiipeämisen, että se jo vallan karkasi A-esteelle. Meillä ei voi sanoa olleen A-esteongelmaa, sillä ei ole olemassa ongelmaa jos ei ole ko. estettä edes koiralleen opettanut. Nyt on opetus alulla ja kisat lauantaina. Viisasta? NOUP! Puomin ja keinun se meni tapansa mukaan pelottomasti. Keinulla pitää vain minun muistaa jarruttaa sitä, muuten tulee lentokeinu. Pieni tyhmänrohkea Femma kun ei lentokeinuistakaan traumatisoidu, mutta parempi varoa kuin alkaa opettamaan uusiksi estettä JOS vaikka joskus päässä napsahtaakin epävarmuus. Yksittäisinä esteinä mentiin myös rengasta, muuria ja pituushyppyä. Pituushypyssä kaksi palikkaa takkusi, yksi oli jees. F tahtoi ottaa kosketusta kahdella palikalla, muttei mitään kuitenkaan kaatanut (onneksi). Putkihässäkkä meni moitteettomasti ja pujottelussakin sillä oli todellista tajua siitä mitä pitää tehdä. Kisoissa tulen varmistelemaan kädellä pujottelun, mutta hyvin lähellä ollaan jo itsenäistä pujottelua. Nyt se näytti myös ensimmäistä kertaa olevansa hajulla siitä miten eka väli haetaan. Oikia suunta, oikia suunta!

Ella kiemurteli taas innoissaan. Siitä on sitten mukavaa mennä esteitä, mennä esteiden välejä, mennä sinne tänne ja tuonne. Onneksi se sentään kaikessa elämisen riemussaan kuuntelee käskyjäkin. Nyt siinä oli havaittavissa jo sellaista "oiskosetuoeste" meininkiä kun siirryttiin harjoituspisteeltä toiselle ja tokihan minä annoin sille suorituslupia. Renkaallekin se oikein ryntäsi kaukaa saatuaan luvan mennä, samoin muurille. Kontaktit meni hienosti, niistä ei moitteen sanaa. Keinulla vain tulee olla vielä aika lähellä Ellaa suorituksen aikana, sillä se tarvitsee vielä tukea. Muistaisi vain ens lauantain kisoissakin! Pujottelut meni hienosti ja Ella oikeasti jo osaa hakea pujon alun. Nyt vasta muistin, että unohdettiin Annen kanssa panna alulle se Ellan pujottelu "väärältä" puolelta. PAHUS!

Konna-konjamiini sai taas tokottelujensa loppupalkaksi mennä agilityä. Puhuttiin Marikan kanssa siitä, kuinka tuo agiliito tokottelun päälle varmaan tuo Konnalle lisäsäpinää ja meninkiä sen tavallisesti niin kovin hillittyihin tokotteluihin. Positiivista suuntausta siis tuollakin saralla. Kyllä agility sitten on HYVÄ laji ;-) Konna teki kontakteja ja merkillistä oli havaita, että mitä lähempänä sitä kontaktin kohdalla olen, sitä huonommin se ne tekee. Mikäli otan etäisyyttä, Konna tulee kauniisti alas ja on "2-2" asennossa vaikka maailman tappiin saakka. Jos olen vieressä, se kyllä tekee kontaktin, mutta arpoo loppukohtaa ja lähtee ilman poistumislupaa. Tehotreeniä tiedossa tällä saralla! Nyt se ei muuten arponut yhtään keinun ja puomin eroja. Tutut esteet tietenkin helpottivat asiassa, mutta viime torstaita jos ajattelee niin olisi sen jo pitänyt Minnankin puomi ja keinu toisistaan erottaa. On se sen verran monesti niitä mennyt. Ehkäpä sillä oli vain blondipäivä viime torstaina? Konnakin revitteli putkihässäkkää ja pujottelua otettiin frisbee-palkalla. Tämä frisbee-leikki on kyllä tuonut Konjamiinin pujotteluun ihan erilaista säpinää kuin aikaisemmin. Kohtahan sitä voi jo kutsua nopeaksi pujottelijaksi! Sinnikkyys, treeni ja kunnon palkkaaminen alkavat tuottaa tulosta.

Meidän oma tähtiryhmämme oli aika kutistuneessa olomuodossa, mutta onneksi oli sentään sen verran väkeä, että saimme lopuksi kontaktit ja sen hiivatin esteteltan siirretyksi oikeaan paikkaan. Kiitti kaikille apukäsille! Nyt on teltta siinä päätyovella ja se ovikin jopa aukesi kun Anne sitä vähän aikusten sanoin saatellen "avitteli" avautumaan. Kiinni saamiseen ei enää mitkään sanat riittäneet vaan raolleen jäi!

Keskiviikkona on se meidän heijastinlenkki. Mukaan otan näillä näkymin Fyran, Misiun ja Ellan (ehkä helpoin yhtälö jos Fyra-the-virtakintas lähtee mukaan heppaseurueeseen). Jengiä taitaa olla tulossa mukavasti ja sponsoreitakin on saatu, ts. heijastimet ei lopu kesken. Minäkin tuunasin kahdesta huomioliivistä neljä koirien huomioliiviä. Tuotekehittely oli sellainen, että vasta viimeisestä tuli hyvä, muut saa varmaan vastaantulijat hykertelemään. Monenko koiran huomioliivissä on nimittäin tyttömäisesti rypytetyt helmat..... *voe-elläimen-varvas*

Corgisti-Nurkkakin aiheutti mulle harmaita hiuksia, sillä poistellessani höpinäpalstalta vanhoja viestejä, päättikin ohjelmisto poistaa melkein JOKAISEN viestin. Voe kauhistus ja uneton yö! Onneksi kuitenkin viikon takainen varmuuskopio saadaan palautetuksi sinne ja viestejä pelastuu... toivottavasti.

Nyt lenkille tuonne Lassintie-Kotiranta -akselille. Anne tulee bortsujen kanssa ja parannetaan vähän maailmaa ja ruoskitaan itseämme.

PS. Fyra-updeitti: Fyra trenailee sitä hyppyä kotipihalla ja harkkaa rullanhakua. Tokoilut on pääosin keittiöakselilla jälleen, sillä pihalla ei riitä valo trenaukseen enää iltaisin. Pitää koittaa ottaa se joskus maneesille mukaan jos pääsisi sinne vaikka vähän aikaisemmin kuin vain ohjusten treeniin. Maneesi on sen verta iso halli, että aina sinne yksien agitreenien ajaksi mahtuu tokoilijaa johonki kulmaan. Luulisin...