... NEKIN PÄÄLLEKÄIN!

Treeneissä oli hauskaa, siis niin hauskaa kuin treeneissä vain olla voi. Sattu kaikenlaista pientä mokaa ja sopivassa suhteessa onnistumisia, että mokat vain nauratti. TOP-kaksikko mokailuista olivat

TOP1
Misiu ei osunut yhdessä vauhtikohdassa pujoon sitten millään. Vaikka mulla oli kroppa rusetilla pujoa kohti, se lähti täysin vastakkaiseen suuntaan A:n alta menevään putkeen ja sieltä sitten intoa täynnä kurvasi pujolle. Viesintälinjoissa oli kai krahinaa, krohinaa ja pätkimistä. Tehtiin se kohta oikeasti ties kuinka monta kertaa ja juuri kun luulit että NYT se onnistuu niin eiköhän se viime tingassa käännä suuntansa kohti putkea ja mene sinne vaikka mitä perään huutais. OMG, mutta kyllä naurattikin. Istuttiin sitten hetki jäähyllä ja keksin siihen kokonaan toisenlaisen ohjauskoukeron. Sitten toimi ja hyvin toimikin!

TOP2
Tästä luulin treenien alussa tulevan ihan ykkösmokan, mutta Misiu vei lopulta voiton. Tämä tapahtui Konnan kanssa ja siihen oli Konnaparka täysin syytön. Tehtiin semmoinen "täyskäännöskiepsautus", jossa koira piti vetää aidan välistä selän takaa kohti putkea. Kaikki meni muuten hyvin ja oikein kehuin Konnan kanssa treenanneeni näitä. No se treenaus näkyikin, Konna kääntyi loistavasti, mutta mä onnistuin tallomaan omille varpailleni ja siihenhän se matka tökkäs. Mä seison omilla varpaillani kummissani että miksen pääse eteenpän, Konna kattoo että RÄYH, mihin sä jäit ja muu porukka nauraa kuuluvasti. Pakkohan siinä oli ittekkin nauruksi pistää! 

Treenit meni kuitenkin hauskoja mokia lukuunottamatta hyvin. Koirilla oli kivaa ja vaikka tehtiin muutamia pikkusen kinkkisempiä paikkoja, vauhti ja etenemishalut pysyivät hyvinä. Joissain kohtaa otettiin uusintaa yritys-erehys meiningillä, mutta siitähän sitä oppii kun hoksaa mitä ei ainakaan kannata tehdä. Kummallakin toimi kontaktiesteet hyvin ja se Misiun keinullemenointo ei vain laannu. Monenko koiran lempieste on keinu - MONENKO?

Misiu meinasi taas mölistä Konnan ja mun perään harjoitusten välissä. Ihan uus piirre alkaa siitä tulemaan esille ja tässä tapauksessa mä en valita. Sen mölinä ei ole mitään räksyttämistä, vaan vähän sellaista että "miekin täällä oisin innoissani huomaatko hei". Mua se ei haittaa kunhan pysyy noissa rajoissa. Innokkuuttahan siihen on haettu, joten eipä lannisteta toista.

Huomenna laitetaan pikkukoiria alulle. Luulen että NYT on oikea aika. Misiukin saa viikon "levätä" ilman treenejä ja seuraavat harkat on vasta ens torstaina. Mä matkustan viikonlopuksi Riihimäelle Koira-Expoon, jossa Kennelliitto tekee meistä yhdistysaktiiveista taas himpan verran fiksumpia hoiteleen yhteisiä asioita. Ei oppi ojaan kaada, mutta pieni itsekäs p*ru olkapäällä koittaa hokea, että viikonloput vois käyttää lepäämiseen ja rauhassa kotona oloon eikä yhdistyksen asioiden hoitamiseen. Niinpä, mutta velvollisuudet kutsuu, turha on itsekkyyspeikkojen olkapäillä polkkaa tanssia.

Aijjuu ja meidän Pappa-Titus täyttää huomenna 13 vuotta. Toivottavasti edes joku kuva juhlakalusta onnistuu. Sille on luvattu maksalaatikko ja puruluu lahjaksi, mutta sen kaikkein eniten toivomaa lahjaa (Pinja) me emme sille voi tarjoilla - valitettavasti ;-)