Voi elläimen varvas ja männynkäpy! Mulla oli niin kauhiasti vallan ajatuksia Misiun tämäniltaisen agiliitotreenin suhteen, mutta niin vain jäi tekemättä. Juuri ennen omaa treenivuoroaan se pölli Annen repusta bortsujen päiväannokset nappuloita ja näyttää tällä hetkellä sille, että meillä syntyy huomenna 5-6 pentua. Turha tietenkään mainita, että Misiu on uros ja pojat ei penikoi. Ensi yön tuotos tulee siis olemaan kohtalaisen varmasti aika iso p*ska ja veikkaan että työntöpoltot tulee alkamaan juuri silloin kun alan saada unta silmään. Jotta tämä ihme ei synny sisälle yllättäin, joudun nukkumaan koirahuoneen parvella ja tarkkailemaan tilannetta. Keisarinleikkaukseen tuskin tarvitsee alkaa, mutta luulenpa että huoleni Misiun voinnin suhteen on sitä luokkaa, ettei uni viivy silmässä tuntia kauempaa ensi yönä.

Ennen kulinaristista rikostaan Misiu teki muutamat puomit aika kaukaa ohjaten ja sillä ei ollut mitään vaikeutta osua kontaktiin. Se toimi myös opetuskoirana tykkien ryhmälle, jolle nyt poikkeuksellisesti vedettiin Annen kans treenit. Näytettiin kolme aidan ohjaustapaa ja Misiu näytti ne kiltisti.

Tykeillä teetettiin ihan perushuttua. Painotettiin perusasioiden hallintaa, yksittäisten esteiden treenaamista ja asioita, joita liittyy koirien koulutukseen noin niinku yleisellä tasollakin. Ei voi vaatia jos ei ole opetettu, ei voi koiraa moittia jos itse mokaa ohjaamisen. Siinäpä eväitä jatkoon. Jos tätä nyt joku tykkiläinen sattuu lukemaan, niin meidän ohje on, että miettikää, suunnitelkaa ja pohtikaa enemmän kuin teette. Sillä saa harjoitukseen kummasti laatua. Hyvä tulee sitten mummon jalasta jos itse tietää mitä harjoitukselta on haluamassa. Koirakin oppii paremmin kun jutut on mustavalkoisia, tai ainakin ne pyrkii pitämään mustavalkoisina.

Konna tuli "mummun ja papan" tuomana treeneihin (kiitti!) ja keskityttiin aika voimallisesti kontakteihin. Yhtä pikkuisen epävarmaa esitystä (en oikein selvästi kertonut koska saa jatkaa matkaa) lukuunottamatta kontaktit oli UPEITA. Otin myös nollakulman putkia, melkoista aitakieputusta ja muutamat pujot erittäin vaikeista kulmista. Teetin Konnalla myös aivotyötä ja yhdistin tokon ja agilityn. Laitoin "merkin" kentän keskelle ja lähetin Konnan merkille. Sieltä palkkasin sen päästämällä sen esteelle ja esteeltä kiepautin sen välillä viereeni sivulle tai uudelleen merkille. Vitsi että Konna nautti tästä merkkitreenistä ja siitä oikein näki kuinka se haki merkkiä. Yhtään älämölöäkään ei suusta päässyt kun oli niin kovasti ajateltavaa. Ihan hatusta vedetty harjoitus, mutta ehkä erikoisen hyvä Konnan ja mun keskinäiselle kommunikaatiolle. Samassa yhteydessä kyllä huomas, että Konna osaa sen merkin OIKEASTI, ei vain minään temppuleikkinä. Se osaa todellakin soveltaa ko. liikettä! Olet sä Marika melko eteväksi tuon opettanut ja tokihan se on jo todettu aikaisemminkin, että Konna on yksi viisaimmista koirista mitä olen ikunapäivänä tavannut. Ihan lopuksi Konna otti parit vauhdikkaat keinut ja sai Wubbansa. Tyyppi oli tohkeissaan!

Myös Femma pääsi kontaktisulkeisiin. Sille tulee myös juoksukontaktit ja ne on aika hyvällä mallilla vaikka itse kehaisenkin. Se myös irtosi hienosti putkeen ja tuli melkoisella täpinällä putkelta takaisin puomille tai A:lle. Otin myös muutamia takaahyppyjä ja vain ensimmäinen takkusi, loput onnistui. Tulisi jo kesä niin ehtisi enemmän tekniikkaa vääntää! Nyt on piha niin jäällä ettei kotona mitään voi treenata ja läksyjen luku jää vähille. Parit pujotkin Femma otti ja se pujottaa jo "oikealta" puolelta ohjaten itsenäisestä, se "väärä" puoli vaatii vielä käsiavustusta. Summa summarum - nämä oli Femman parhaimmat treenit pitkään aikaan. Treenien jälkeen Femma palkkasi itsensä syömällä autossa meidän irtokarkit ja Annen reppuun oli jäänyt vielä pikkuisen nappuloita, HK:n siniseen saakka se ei ehtinyt kun kärähti! Ehkä ensi kerralla laitetaan noille matalillekin häkki sinne autoon...

Nyt menen vahtimaan tätä meidän iloista perh... eiku p*skatapahtumaa. Gunat!

JIIKOO: Ihmettelin että kuinka mulla on ollutkin niin rauhallinen päivä kännyn suhteen. Pyydän mitä syvimmin kaikilta anteeksi, mutta tämäpä oli eilen jättänyt puhe-elimen kokouksen jäljiltä äänettömälle. Tekevälle sattuu, tosin voin kyllä sanoa joka solullani nauttineeni päivästä, jolloin touhusin pääasiassa vain omien koirien kanssa. Joskus näinkin!