Jenni pääsi tänään mukaan treeneihin ja jotta aika kuluisi sillä paremmin, se sai mukaansa Ringa-Hontto-Petteri-Honttisen, jolla ikää on MELKEIN tuplat Jenniin verrattuna. Ei voi kun ihmetellä Minnan huumorintajua ja sinniä, millä hää meidän Jenniä siellä "valmensi". Ihan rataankin tutustuttiin, mää edellä ja Jenni perässä. Hiiohoi! Välillä sieltä Minnan suunnalta kuulu Jennille huikkaus, että "näytä sitten se siinä kohtaa vasemmalla kädellä". Likka oli ihan tohkeissaan kun se otettiin muka tosissaan. Honttonen nyt ei sitten ottanut tapansa mukaan mitään vakavasti, mutta kyllä se aina muutaman esteen Frolic nenänsä edessä kipitti. Misiunkin kanssa Jenni kiekurat heitti ja herrakoira oli jo paljon yhteistyöhaluisempi. Konnallakin Jenni ois kovasti halunnut kokeilla, mutta siirrettiin aikaan jolloin Jenni on jo isompi. Loppuverkan aikana Jenni ilmoittikin pontevasti että sitten kun siitä tulee iso, se lainaa Konnaa. OOKE! Jenni kävi kurkkaamassa myös karitsoja ja eiköhän se Luppis sieltä kipittänyt tuttavuutta tekemään. Tai siis oletan että se oli Luppis, luppakorvainen tumma karitsa joka ilmiselvästi piti ihmistä ruoka-automaattina. Jenni aiko piirtää Minnalle Luppiksen kuvan, jotta Minna muistaa Luppiksen sitten kun Jenni on sen omakseen ostanut. Lupaa ei kuulemma äitiltä tai iskältä tartte kun melkein 6 vuotias jo saa päättää mihin säästö-hipon rahat laitetaan. Iso tyttö, melkein esikoululainen, etuylähammaskin jo irti! Niin ja kun kysyin mihin se talveksi laitetaan, oli vastaus että iskä tekee sille puusta maatilan. Väitäppä siinä sitten vastaan kun toisella on selkee visio asiasta!

Kotimatkalla Jenni urvahti Limingan paremmalla puolen ja herättelin vasta pari kilsaa ennen kotia. Eka huolenaihe oli taskuun jääneet kaksi namipalaa, jotka piti antaa koirille. "Ei saa unohtaa kiittää", totes Jenni. Iskälle sitten kertoi kotona olleensa "vähän tuolla treeneissä vaan, mutta pikkuisen tuli ohitteluja vielä"... Nyt kaksi sankaria - Jenni ja Ringa - vetää hirttä Jennin huoneessa. Neiti-pikkutreenari urvahti soffalleen ja missäpäs muualla se Ringakaan unia katselisi kuin:

1392226.jpg

Ja sitten omiin treeneihin, niihin aikuistenoikeisiin sellaisiin.

Minna piti uhkauksiensa mukaan juoksutreenit. Mahdottomasti vedättämistä, mutta silti kiperämpää kohtaa jossa piti olla hetkellisesti tarkkana. Mä selvisin taudista huolimatta enemmän kuin kelvosti, mutta ehkäpä Jennin "välissätreenailut" auttoivat hengen vetämisessä. Muitahan ei ollut kun Jenna on koirineen juoksukaranteenissa ja Anne on Roippaniemellä geelikeikalla ja liitelemässä.

Misiu oli menomeiningillä. Vaikeinta sille oli yksi aika pitkä aidan ohivienti ja sen jälkeen lähettäminen aidan kautta putkeen. Putkeen menemisessä ei ollut ongelmaa (päinvastoin, kaikki putkeen lähetykset oli tänään enempi ku upeita), mutta töitä tehtiin sen kanssa miten Misiu saadaan lähetettyä nimenomaan oikealle aidalle. Tyypillä on nyt kyllä oikeasti ajatusta siitä kuinka siellä radalla kiidetään. Sain nyt vinkiksi ottaa 70% treeneistä tällaista juoksutreeniä ja menomeininkiä ja vain 30% tekniikkaa, siinä kun kuulemma ollaan hyviä. Kiva kuulla ;) Rimojakaan ei tänään ropissut mitenkään kamalasti, vaikka vedätys oli HURJAA. Olisiko tuossa alkanut tapahtua kehitystä, sillä ennen vedätyksissä Misiu oli aika huolimaton rimojen suhteen? Mietittiin myös Misiun asenteen paranemista entisestään ja täytyy nyt jälkikäteen spekuloida, että ehkä se omituinen kasvainpatti sittenkin vei Misiusta mehuja ja nyt sen poiston jälkeen Misiu taas menee täysillä. Mene ja tiedä...

Konnan kanssa eniten pohdintaa tehtiin takaa ohjauksen kanssa. Kuinka saada se reagoimaan takaa tulleeseen ennakkoilmoitukseen tulevasta käännöksestä? Jonkinlaista ajatusta ja onnistumista siihen saatiin, joten jatkamme samalla treenilinjalla. Vedättämiset sujui nyt hienosti, samoin edestä ohjatut käännöstilanteet. Konna oli kuuliainen, mutta silti menevä. Ihanaa! Konna myös osoitti olevansa tervepäinen ja luotettava kapistus. Kesken hurjan treeniratapätkän remmin solmun auettua Misiu kipitti radan laidalta juoksulinjalle. Mitä tekee Konna? Ei yhtään mitään. Tottelee kun keskeytän harjoituksen ja otan kaksi innokasta poikaa hallintaan. Konna sai jatkaa treeniä, Misiu parka joutui poistumaan takaisin laidalle vuoroaan odottamaan.

Mahottoman kivat treenit on nyt takana. Jennin "treenailut" välissä auttoi tasauttamaan omaa olotilaa juoksemisen lomassa. Nyt on kurkku pikkasen käheenä, mutta sauna ja siideri - eiks ne kaikki taudit sillä lähe? Nyt vielä päälle videolta Kotikatu niin jopa sitä on valmista kauraa unille.

Jos huomenna olen elävien kirjoissa, mennään Jennin ja koirien kanssa makkaranpaistoretkelle jonnekin. Jos en ole kunnossa, Tapsa tekee samanlaisen retken tuohon omalle takatontille ja tokihan sielläkin voi makkarat nuotiolla paistaa. Minä voin sitten katsella kuumemittari kainalossa mitä nuo tontilla puuhaavat.

Hyvää yötä!

Niin ja piies: Trinalla on alkanut juoksu. Pinja pullistuu. Penturikas kevät tiedossa, mutta onneksi on noita pennunvarailijoita jonottamassa. Ei tähän kahden pentueen peräkkäiseen tuloon muuten uskaltaisi alkaakaan.