... tai siis eihän ne voi mansikoilta maistua kun olen niille hiven allerginen, mutta mustikoista tykkään kovasti, joten maistukoon mustikoilta.

Keskiviikkona palattuani elävien kirjoihin yöllisen matkustamisen jäljiltä, lähdin Cinin kanssa Tupokselle pentuliitoon. Cinikka ei taaskaan pettänyt! Se veijari lukitsee jo esteitä ja yrittää jo keuliakin. Yksi ohjausharjoitus oli hiven hankala, mutta kun otin namit kumpaankin käteen niin näytösluontoinen juttuhan se olikin. Cini oli sitä tehdessä vähän muissa maailmoissa, joten käytin sen heti pissalla ja jopas oli toisella hätä. Miten sitä voi hommia tehdä jos aivot on ylilatautuneena :-D

Otettiin avokulman pujoja, mutkaputkia ja aitakoukeroita. Jossain kohtaa putkeen vienti oli melkein nollakulmasta ja eipä siinä ollut ongelmata neitokaisella. On se kiva koira. Siinäkään ei oo mitään muuta vikaa kuin että se ei ole oma ja tuskin tuollasta elikkoa käsistään kukaan selväjärkinen päästäskään, joten haaveet sen omaksi saamisesta on utopiaa ja päiväunia. Sen kanssa harrastaminen on siis yhtä turvallista kuin Konnan, koirajoukkiomme pääluku ei tule siis kasvamaan kummallakaan noista.

Torstaina sain pukea Misiulle uudet valjaat ja suuntana oli taas Tupos. Nyt mentiin Cruftsin aitakoukeroa ja muuta vähän saman tyyppistä säätämistä. Mulla sujui nyt aika hyvin tuo ohjaus, vaikka piti Minnan välillä muistuttaa, että mulla on KAKSI kättä. Tätä opetellakseni otin ja lapoin molemmilla käsillä ämpärilliset vettä ja vähensin omalta osaltani vedenpaisumusta.

Konnan ja Misiun kanssa onnistui Cruftsin koukero ensiyrittämällä. Voi riemu miten hienolta tuntui! Joku toinenkin koukero oli, jossa mentiin näytösluontoisen onnistuneesti, mutta parissa muussa koukerossa sain sekä Konnan että Misiun tekemään samaa virhettä kun en vienyt tarpeeksi loppuun tilanteita. Peilissä siis vika! Misiun kanssa piti yhtä putkelta aidalle heittokohtaa miettiä enemmän kuin paljon, mutta kun oikea ohjauskuvio löytyi, eihän siinä mitään ongelmaa ollutkaan. Sille ei vain sopinut sama kuvio kuin Konnalle.

Perjantai-ilta meni täysin toipuessa reissusta. Aikaisemmin en sitä ehtinyt tehdä. Torstain ja perjantain työpäivät olivat melkoiset ja lisäkivaa antoi yhdistystoiminnan aiheuttamat vilunväreet ja huolet. Nyt kuitenkin näyttää valoisammalta taas. Tänään olen ahkeroinut kampaamalla kaikki meidän koirat ja kynnetkin on viilattu lyhkäsiksi. Titus nuoreni usealla vuodella ja Ringa laihtui ulkoisilta piirteiltään pari kiloa. Pörri ja Totti näyttää suorastaan kiiltäväturkkisilta ja Eskolla oli sittenkin nylkyturkissaan karvanlähtö, jonka huomasi vasta kun kamman siihen upotti. Jannu, Ella ja Femma on hyvässä vaiheessa karvansa osalta ja wölleilläkään ei vielä mitään irtoa. Misiun karva alkaa vaihtumaan ja kaljukohta pienenee päivä päivältä.

Huomenna on maneesivuoro ja ens viikolla Tupoksella treffataankin Hilppis ja Niko. Anne tosin lähtee Roippaniemelle geeleilemään (verhoaa sen muka Eeron ja Gian agiliitokisoiksi, vaikka todellisuudessa Cinin korvakarvatkin on trimmattu misseilyä varten), joten sillä jää torstain treenit väliin, samoin Cintturan keskiviikkotreenit peruuntuu. Saiskos sulta Minna Cintturalle kotitehtäväharkkaa, jotta tuo Annen geeleily ei sotkis Cinin ja mun valmentautumissuunnitelmaa?

Nyt ajattelin vielä hetkosen ulkoilla Fyran kanssa tottistelun merkeissä. Sillon uus ketjupantakin kun kasvoi entisestä yli.