Tänään oli meillä Harakkamäen koululla agilitynäytös. Aamulla Annen kanssa "talkoiltiin" kaksistaan esteet koululle. Pantiin kärriin paljon narua, jotta näyttäisi siltä, että ainakin yritystä sitomiseen on ollut. Taitoa tuossa sitomisessa ei ollut yhtään, mutta tuurilla selvittiin ja esteet olivat kyydissä määränpäässäkin, vaikka kyllä muutaman liinan heiluminen nauratti. Ei sitä nyt ihan kaikkia miestenhommia voida mekään osata, vaikka aika paljon osataankin *nih*

Näytökseen otin mukaan koko liitävän revohkan. Tämä joukkio käsitti Misiun, Ellan, Femman ja Fyran, joista viimeksimainittu lähti mukaan vain siksi, että pitää se joku pelle lapsia olla hauskuttamassa sinkoilullaan.

Suunnittelin sellaisen helpolta tuntuvan radan, johon kuitenkin tuli piiloansoja ihan vahingossa. Ei ollut tarkoitus kyllä, mutta noin sitä kisoissakin on helpolta näyttäviä paikkoja, jotka kuitenkin valtaosalla loppupelissä kuspissii. Mie onnistuin sössimään nuo kohdat milteinpä joka koirallani Ellaa lukuunottamatta.

Femma aloitti koko hommelin. Sillä oli taas intoa enemmän kuin järkeä, mutta eipä hättää, järki saadaan treenaamalla. Pujotteli hyvin, hyppäsi hyvin. Persjättöä ei osannut. Putkiin irtosi hienosti ja pussin suoritti hyvin suoraviivaisesti. Meillä on uusi pussi, jota Femma ei ollut koskaan aikaisemmin mennyt, mutta eipä tuo mietityttänyt yhtään.

Misiun vuoro oli toisena ja meinasi vähän nolottaa kun Anne kuulutti sen olevan meidän SM-edustaja. Herra ei niinku millään käsittäny että saa aidon oikeasti suorittaa edessä olevan esteen ilman kompia ja kommervenkkejä. Meni vähän persiilleen ja ei oikein osunut esteisiin, mutta kai mä olin vähän huolimaton ja "ylimielinen" radan "helppouden" vuoksi. Hyi minua! Noh, saapa yleisö miettiä sitä mitä tollaisella esityksellä ässämmissä tekee... Olin kyllä ohjauksen aikaan aidon poikkikin ja tämä siitepöly- ja kaikenmahdollisenkevätpölynallergia tekee minusta elävän kuolleen. Ei ole kuntoa ei!

Ella teki pikkunätin virheettömän suorituksen. Pujotteli kivasti, putkiin irtosi hienosti ja persjättöjä tein sille aika paljon kun oli aikaa kurvailla pitkien estevälien vuoksi. Ei moittimista. Lähdössäkin pysyi hyvin, vaikka piippasi kuuluvasti.

Mutta sitten... meidän pellesuoritus Fyran kanssa epäonnistui TÄYSIN! Tässä tapauksessa olen tuosta epäonnistumisesta todella hyvilläni, sillä sehän oli AGILITYÄ eikä mitään sekoilua. Nauramisen sijasta yleisö taputti! Radalta tuli kaksi virhettä, renkaan ohitus ja toistamiseen A:lle tullessa pussin kautta se hiven sekosi suunnasta ja ohitti A:n. Muuten se ohjautui, oli käsissä, kuunteli, irtosi ja siis se agiliisi! A:n alastulokontaktitkin oli upeita, mihin ihmeeseen se roiskiminen niiltä on jäänyt. Eihän me olla edes harjoiteltu *OMG* Siis JOS tuo olisi ollut kisarata ja tuollaisenaan se olisi profiililtaan voinut jopa ollakin sitä, me oltais saatu tulos - sievä kymppi ja varmasti aikaankin. 17 estettä maksikorkeuksilla ja me oltiin vielä väleissä maaliin tullessa. *SUPERHYPERÜBERTUULETUKSET*

Näytöksen lopuksi pyysimme yleisöstä uskaliaan, joka haluaisi kokeilla Misiun kanssa agiliitoa. Pipon perusteella tämä reipas tyttönen oli Anni ja arvelen iäksi 7-8 vuotta. Annin hanskoihin annettiin pari Frolicia ja Misiu lähti mukaan innokkaasti. Tyttö ja koira suorittivat yhdessä saman radan kuin mitä mekin. Tokihan se pikkuisen tökki välillä ja Misiukin oli välillä vähän eri puolella kuin pieni lainakartturinsa oli suunnitellut, mutta ei minun tarvinnut paljon siihen hommaan sekaantua. Anni näytti suuntaa ja Misiu totteli. Loppusuoralla Annilta irtosi oikein lennokas juoksukin ja samaa teki Misiukin. Huippukivaa oli varmasti Annilla eikä Misiukaan pannut pahakseen tätä ylimääräistä koukeroa.

Näytöksen jälkeen koirien ympärille kertyi kymmenittäin silityshaluisia koululaisia ja pienempiä taaperoita. Meidän corgit otti lunkisti tuon homman ja jokun hetken päästä päätin ottaa Fyrankin autosta kun pari kaveria kyseli isonmustan perään. Fyra ei ollut lapsilaumasta moksiskaan ja lopulta sekin kelli siellä hiekassa lasten jaloissa. Jos ei tuo ollut plussapuolen peruspeeärrää rottiksille niin ei sitte mikään. Juu ja saihan tietty noi matalatkin aikaiseksi melkoista kiinnostusta rotua kohtaan. Käytiin siinä vähän lapsien kanssa rodun historiaa läpi kysymyksen "miksi niillä on noin lyhyet jalat" jälkeen ja maantietoakin tuli kerrattua kun yksi pojannassikka kysyi, että mistäs olet nämä koirat ostanut (Puola, Iso-Britannia ja Pattijoen Jokiranta).

Liikuttavinta oli Misiun taidot selvästi koirapelkoisen tytön kanssa. Isänsä rohkaisemana tyttö uskaltautui silittämään Misua, joka oli melkein hengittämättä tuon hetken ajan, mutta hännän heiluminen kertoi kaiken olevan siitä todella mukavaa. Misiu ei tehnyt mitään äkillistä liikettä, joka olisi tyttöä saattanut pelästyttää. Kysyin tytöltä haluaisiko hän heitellä Misiulle palloa ja tennispallo kaivettiinkin esille. Tyttö heitti pallon ja Misiu haki. Tulipa siihen sitten muitakin halukkaita heittäjiä, mutta kuitenkin riippumatta siitä kuka heitti pallon, Misiu palautti pallon tälle arastelevalle tytölle. Pallo suussa juoksenteli jalkojen seassa ja etsi juuri oikean tytön. Miten tuo koira VOI OLLA noin viisas? Synnynnäinen terapeutti! Taisi tyttö saada elämänsä parhaimpia koirakokemuksia. Kiitos Misiu! Voiko koiranomistaja pakahtua ylpeydestä koiraansa? Jos voi, olen aika lähellä tuota tapahtumaa.

Kotiin tultua oli niin hyvät fiilikset, että hetken sisällä pyörittyäni mentiin Fyran kanssa vielä pihalle tottistelemaan. Kävin läpi perusasentoja, jääviä liikkeitä ja luoksetuloa. Fyra oli normaalia rauhallisempana, ehkä vähän löysäkin, mutta olihan tuo jo riehkassut siellä agiradalla pahimmat huurut. Sainpa nyt siitä vähän tarkuutta palkattua kun ei höyrynnyt etu- ja takapäästä. Lopuksi otin sillä vähän PK-hyppyjä ja Tapsa koitti kuvata todistusaineistoa. Hiven män männikköön nuo kuvat, mutta muistikortille tallentui yksi huomionarvoinen asia... ei sillä ainakaan ole tuo yli pääseminen tiukilla:

1542951.jpg
Näyttänee vielä normaalilta... mitäs kummaa tässä muka on... niinkö?

1542953.jpg
Tottuus tulleeki esille sivusta. HUOH! Eikö sille vois laittaa 5kg:n kapulaa suuhun niin tasottus tuo ilmalento?

1542955.jpg
Tyytyväinen Fyra-koira uuden palkkansa kanssa ja tänään se kyllä sai tuon ANSAITUSTI!

Koska kasvattajat kuulevat arjen uutisia yleensä vain siinä tapauksessa kun joku asia menee pieleen, päätin laittaa Fyran "nahkaemolle" arkisen iloviestin tästä päivästä. Nyt laitan vielä kiitokset hienosta koirasta! Himpskutarallaa, että sen kanssa oli tänään ilo toimia ja edustaa koiraharrastusta ja rotua.

Nymmäjuon kaffet, vien pyykit narulle ja painun kylpemään itsestäni pallokentän pölyt. Likaiset legendat odottaa ;-)