Pakko alkuun riemuita: onnistuin asentamaan meille uudenkarhean Ylivieskan Kärkkäiseltä ostetun langattoman monitoimilaitteen (tulostin, skanneri, koppari, fax) keittiöön. Iloisesti raksuttaa tulosteita niin Tapsan läppäriltä tuolta toisesta päästä taloa kuin munkin koneeltani tästä parin seinälevyn takaa. Hyvä hommeli eikä ollu ees kallis! Vahinkoja kai sattuu kun masiina pelittää.

Illan treenit oli mennä multa plörinäksi kun oli pahasti ukkosta tuossa kuuden maissa. Mähän olen silloin toimintakyvytön ja puhun sekavia. Marika parka varmaan ajatteli mun vetelevän viimeisiään kun en meinannut saada mitään järkevää suustani ulos tiedustellessani, jotta treenataanko me vai ei. Sää onneks selkiyty ja treenaamaan mentiin.

Teemana pujottelu eri kulmista, lähetellen, vastaanottaen jne. Oikiat pujosulkeiset jos näin voi asiaa kutsua. Lisäksi rapakossa oleva putki oli työn alla. Siihen ei omat koirat reagoinu, mutta tähtiryhmässä oli pari koiraa, jotka selvästi noteerasivat sen minijärven. Kaikki kuitenkin meni sen, hyvä niin. Voihan tollanen tilanne olla kisoissakin ja päästiinpä treenaamaan.

Pujosulkeisissa Konna oli loistava. Vedin sillä oikiat rähinätreenit ja kuumensin sitä kisatunnelmaan. Tein harjoitukset täysillä ja säästelty ei. Olin luutumärkänä hiestä! Yhdessä kohdassa sylkkärillä pujolle heitoissa Konna teki niin tiukkaa kurvia ekan kepin ympärillä, ettei me Mamman kanssa edes kuviteltu Konnan tommoselle mutkalle taipuvan. Kyllä se vain taipui toisenkin kerran. Hitsinvitsi! Tähtiryhmälle Konna toimi sitten mallikoirana erilaisista pujokulmista ja siitä kuinka paljon erilaisia mahdollisuuksia pujolle vienneissä on kun ne koiralle opettaa. Nyt tuli esiteltyä vain murto-osa, mutta selväksi tais käydä se, ettei ne aina ja iänkaikkisesti nenästä pujolle viennit ole muuta kuin itsensä huijausta. Kyllä se koira pitää opettaa ne kepit sieltä hakemaan. Konna loisti myös A:n kontaktiharjoituksissa. Pari pro-viritelmää näytettiin myös tähtiryhmäläisille. Toivottavasti saitte Konnan tekemisistä jottain kipinää sille omalle harjoittelulle. Meneminen on mukavaa kun malttaa nöyrtyä harjoittelemaan ahkerasti. Mulla on Konnan kanssa se onni, että Mamma tekee tuota opetustyötä kans ja onkin tehnynnä esmes ton pujon pohjat niin hyväksi, että mun osalle jää vain ohjauksellisten kikkojen opettamiset. Kiitos!

Fyra harkkas kääntymisiä aitojen ja putkien jälkeen. Ne sujui yllättävän hyvin. Pujossa sillä on jo ilmiselvä visio siitä miten eka keppi sieltä kaivetaan ja kuinka taivutaan kakkosväliin. En vain jaksa lopettaa ihmettelemistä siitä, kuka ja missä ja milloin se on ton oppinut noin lupaavasti. Tein sillä samoja koukeroita kuin Konnallakin. Vauhti oli verkkasempaa, mutta ihan kohtuu hyvin se meni vaikka hyppyrimat oli tapissa. Tais olla eka kerta noita hyppyjä Fyralle. Vähän siltä meinas parhain veto loppua ja ehkä harkka ois pitäny lopettaa 5 estettä aikasemmin, mutta sain sen onneksi innostettua lelulla vielä vimoselle putkelle aika menomeininkiin ja päästiin lopettaan harjotus tilanteessa jossa Fyra odotti innokkaasti pääsevänsä vielä esteille. Hyvä treenikerta takana! Hyvä niin.

Misiu meni maksimissaan 20 estettä koko treenin aikana. Pari pujottelua, pari hyppyä, parit putket ja siinä se oli. Vielä ihan lopuksi avonainen namipussi kentän laidalle ja avokulmanpujo+mutkaputki+aita ja päästö palkalle. Tyypillä jäi mielestään treenit ihan kesken, mutta se just onkin tarkotus nyt meillä. Joka kerta jää jottain mielenpäälle intoa kasvattamaan. Tää leikki näyttää toimivan!

Katti harkkas pussi + aita -suoraa targettien avulla. Alotettiin laittamalla targetit sekä pussin että aidan taakse. Meni hyvin. Jätin toisella kerralla pussin jälkeisen targetin pois ja nami oli vasta aidan takana.Hyvin sujui ja juoksin siinä vieressä. K ei jäänyt etsimään pussin jälkeistä targettia, joten tämä targettien häivytyskin on jo alullaan, tosin vielä kauan nuo saa olla mulla pikkuapulaisina. Kolmannella kerralla jättäydyin aidalla vähän jälkeen niin, että Katti irtosi minusta aidalle ja targetille ja neljäs versio oli jo ihan pro. Siinä Katti meni "pussi-pitkäväli-aita" -suoran täysin itsenäisesti minun seisoessa lähetyspisteessä. Pikkukoiraa ei yhtään epäilyttänyt irrota sinne kauas saakka targetille. Loppuun heitettiin parit naruleluleikit ja vesilätäkössä olleen mutkaputken kautta mentiin autolle. On tuo Katti vaan manio otus!

Kello on nyt huomisen lukemissa. Painun pehkuihin. Huomenna lähtee Rinja omaan kotiinsa, Taavi ens viikonloppuna. Romihan jo on Oulua valloittamassa. Terveisiä!