Agimaraton Haukkukeitaalla on ohi ja vieläpä kunnialla! Viime viikonlopun aikana juoksin 4 ykkösten rataa ja 12 kolmosten rataa ja selvisin tästä urakasta ihan elävien kirjoissa kotiin. Vähän kävin kyllä jo hitaalla sunnuntai-iltana, mutta samapa tuo sille enää siinä vaiheessa vuorokautta oli. Että mitenkö meni? No menihän se. Kerronpa koirakohtaisesti niin pysyy joku tolkku tekstissä.

FEMMA, MINI1

Eka agirata lauantaina oli Räsäsen Minnan käsialaa. Suoraviivainen, jossa kuitenkin oli tietyt kikat piilotettuna. Oli putkesta tullessa korkeampaa rimaa, radan alkuosaan sijoitettua nopealla vauhdilla lähestyttävää pujoa, huolellisesti otettavaa kaarrosta, josta koira näki ensin puomin sijasta A:n jne jne. Kiva rata, jossa kilpailukokemus auttoi näkemään nuo jippokohdat eri silmin kuin kokemattomampi ne ehkä näki. Osa olisi voinut kutsua rataa jopa helpoksi, mutta tuloslista kertonee totuuden. Femmalle tuli tuolta radalta puhdas nolla ja sijoitus oli toinen. Ihanneaika oli 45 sekuntia ja se alittui meillä yli 8 sekuntia. Ei oltu etanoita!

Toinen rata oli Tienhaaran Jarin käsialaa ja siellä Femma teki nollan mutta minä sitten kämmäsin pujosta sille vitosen. Radan alussa oli kakkosesteenä avokulman pujo ja tuo samainen kulma on AINA ollut Femmalle se vahvin. Noh - mitä tekee Jossu... menee AUTTAMAAN ja sohii koiran kakkosväliin. Hienoa, kerrassaan loistavaa sekoilua. No, tämä rata vaati enemmän kurvailua ja keskellä rataa oli oikea valssailujen mekka. Meidän saldo oli siis tuo mokoma vitonen ja nopein mini1-rata ja hopiasija. Femma keräs ilmaiskisoja.

Sunnuntaina aamukisa oli hyppäri. Kiva rata ja nolla oli tarjottimella. Mulla oli vain osuminen tuolle tarjottimelle heikonlaista kun ohjasin Femman melkein esteen ohi. Ei käynyt mielessä yhtään jarrutella paikassa jossa ois kyllä ehtinyt ja kyennyt sitä tekemään. Ihanneaikakin alittui radalla yli 13 sekuntia, joten luvattoman typerä moka minulta. Tuosta melkein esteen ohituksesta tuli kieltovirhe ja kakkospallilla oltiin taas palkintojenjaossa. Jo kolmas ilmaiskisa Femmalle tältä viikonlopulta.

Haaveet kakkosluokkaan noususta jäi D-kisan varaan. Rata oli taas oikea nollatarjotin sujuvine linjoineen ja mitä tekee Jossu? Päättää juuri tässä tiukassa tilanteessa kokeilla Femmalle loppupalkkaa maalisuoran päähän radan ulkopuolelle. Mitä tekee Femma? No koittaa jokaisessa loppusuoraan päin olevassa tilanteessa oikoa palkkakupille. Aidan ohi, renkaan ohi... pujottelu kesken... hemmetti! Lopulta otin sen pieneksi hetkeksi käsiin ja annoin sen mennä yhteen ohituspaikan vieressä olleeseen putkeen ja ottaa hylsyn. Parempi sekin kuin liuta virhepisteitä.

Femman saldo viikonlopulta lyhkäsesti: 3*nopea rata ja hopeasija, nolla & 2*vitonen + hölmö hylky. Erityisplussana koko viikonlopun ajalta hienot putkiin irtoamiset ja semmoinen menemisen meininki joka radalla. Pikkuisena rikkeenä A-radan lähdössä karkaaminen, jonka seurauksena 4 ekaa estettä mentiin käskyllä "p*rhananp*rhananp*rhana" ja se p*rhana meni - oikein ;-)

Femman menomeininkiä Lehtikankaan Juhan kuvamana galleriassa *klik*

ELLA, MINI3

Ellan A-radalta tuli vitonen, mutta mulla ei enää ole mitään muistikuvaa mistä se vitonen tuli. Pieni aavistus on pujottelun alusta, mutta varma en uskalla olla. Ei jaksa muistaa! Sujuva mielikuva mulla kuitenkin siitä radasta muuten on ja tiukka ihanneaikakin ylittyi vain puolella sekunnilla. Tulos 5,54, joka on varsin kiva tulos meidän kokemattomalle kolmosen otukselle.

B-radalla onnistuin painamaan Ellan yhden hypyn väärälle puolelle A-esteen kontaktinvarmistelun jälkeen, joten Ella lipsahti sen hypyn hylsyksi. Muuten tuo rata oli kyllä ehkä tähän mennessä parasta Ellaa, sillä se toimi tuolla radalla loistavasti. Erityisen ylpeä olen sen avokulman pujosta, johon se oikein itsenäisesti imeytyi. WOW! Kelpas kehua omakseen.

Ensimmäisen SM-nollan saimme sunnuntain hyppäriltä (C-kisa). Ihanneaika alittui melkein 2 sekuntia ja se on aivan kelpo alitus meidän vielä kovasti varmistelevalle menemiselle. Olipa hieno fiilis! Me osataan!

Mitä voi tapahtua 0,14 sekunnissa? Noh, D-radalla me menetettiin tuossa ajassa toinen SM-nollamme ja se tavoiteltu tuplanolla. Nollarata ratavirheiden osalta, mutta ihanneaika ylittyi 1,13 sekuntia. Nollaan olisi 0,99 sekunnin ylitys vielä kelvannut. Mitä me sitten radalla tupeksittiin? Pari kaarrosta meni vähän ykkösluokkamaisittain kun Ella ei oikein noita takaaleikkauksia vielä hirmusen jouhevasti hallitse ja mä en sitten viimetippaan jätettyihin leikkaushuitomisiin luota. Piti vähän pidemmällä kurvilla touhuilla joissain esteväleissä ja siellähän ne nanosekunnit sitten juoksee. Vaikkei tuplanollaa tullutkaan, oli tää kuitenkin osoitus siitä, että me se kyetään vielä tekemään ennen SM-2009 dead lineä.

Ellalle viikonlopun saldona kaksi ratavirheetöntä suoritusta, yksi vitonen ja yksi hylsy. Nollallaan oli seitsemäs ja yliaikanollallaan viides.

Ellan pujottelua Sari Eskelisen kuvaamana *klik*

MISIU, MINI3

Misiun eka rata lauantaina män sössöksi jo radan alussa olleessa pujossa kun ohjasin Misiun väärään väliin aloituksessa (liekö muuten eka kerta kisoissa kun Misiu ottaa pujolta kiellon?). Koska vitonen oli jo tullut nillitin puomin alastulokontaktia sen verran hyvästi, että seuraava este takaakiertoineen lipsahti väärältä puolelta kun päästin Misiun kontaktilta lähtemään. Hylsy tuli, mutta oisittepa nähneet Misiun loppusuoran, joka oikiasti oli kyllä "loppusiksakki". Se poika eteni hienosti ja mä kääntelin sitä takaaleikkauksilla kuin kovasti paljon vauhdikkaammankin koiran ohjaaja. Ylpeä olin, vaikka varsinaisen tuloksen valossa ei ois ylpeilemistä.

B-radalta tahkottiin tahtonolla ja ihanneaika alittui melkein 2 sekuntia. Misiu oli innokas mutta kuuliainen. Sillä mielellä kun radalla ollaan, syntyy yleensä tulosta tasasta tahtia. Tuolta radalta mulla on erityisesti mielessä Misiun hienot putkiin irtoamiset.

Viikonlopun TOP1-hylsypalkinto tuli sitten Misiulle C-kisassa. Tyyppi oli sitten päättänyt hypätä takaa kierrettävän esteen edestä päin vaikka vein sitä kyllä mielestäni ihan selvästi sinne sen esteen taakse. Viime hetkessä se sulloi itsensä väkisin esteen väärältä puolelta eikä minun eteen laittamani jalkakaan sitä estänyt. Hyppäs jalan ja esteriman yli ja pudotti molemmat. Tältä radalta on vaikia kuvailla mitään positiivista, paitsi yleisön letkeä nauru kehän ulkopuolelta, mutta kyllä mä pikkuisen olen ylpeä siitä, että Misiun ego radalla on tuohon malliin saatu kasvamaan. Ennen se oli JOOJOO-mies, nyt se on MÄTUUN,MENE_EDESTÄ-mies.

D-radalta Misiu sai sitten sen toisen SM-nollansa. Ihanneaika alittui reilu 2 sekuntia ja sillä oltiin niukasti palkintopallin ulkopuolella neljänsinä. Tuollakin radalla meno oli B-kisan tapaan semmoista luotettavaa mutta silti eteenpäin pyrkivää. Meillä Misiun kanssa synkkas! Radalla oli hylkyrysä alku, joka meni Misiulla loistavasti. Loppuradan välistävedoissa olin itse jo aika puhki, mutta Misiu otti siinä vaiheessa ohjat ja välistävetojen jälkeen ratkas tilanteen painumalla loppusuoralle. Se oli maalissa reippaasti ennen minua. Hieno mies!

Saldona Misukalla kaksi SM-nollaa, 2 hylsyä ja paljon iloista mieltä ja eteneväisyyttä. Ei paha!

Misiun pujottelua Sari Eskelisen kuvaamana *klik*

KONNA, MAXI3

Viikonloppuna otin Konnan kanssa taktiikan, jossa se pääsi radan reunalle vain hyvin vähän aikaa ennen radalle menoa. Se toimi loistavasti. Konna oli kuuliainen ja radalle menossa otti kontaktia hyvin. Oli heti sellainen tunne, että tästä saattaa vaikka ihan rataakin tulla ja tulikin.

A-rata meni muutoin loistavasti, mutta Konna luuli puomia keinuksi ja kokeili vielä tasaisella osallakin josko tivolilaite sittenkin kiikkaisi. Tyyppi kulutti puomilla arviolta 10 sekuntia jos ei enemmänkin. Oli jo mulla usko loppua. Elämä ennen puomia ja sen jälkeen onnistui kuitenkin todella hienosti ja maalissa selvisi, että tehtiin kuin tehtiinkin nolla. Ihanneaika ylittyi 0,71 sekuntia, mutta nolla kuitenkin. Tuolla irtosi vielä toinen sija tässä kisassa, jossa tuli aika paljon hylsyjä. Radan idioottikohtani oli A-este, jolla kuuluvasti huusin ALAS ja eihän siitä sitten tullut ihan sellaista A-suoritusta kuin ollaan harjoiteltu. Pässi minä! Tuohonkin kului turhaa aikaa kun Konna himmas alastuloa ja kakskakkosen paikkaa.

Seuraavalla radalla oltiin Konnan kanssa taas terävinä ja kipaistiin ensi vuoden SM-kisoja ajatellen tuikitärkeä tuplanolla. Tuolla radalla oli kyllä muutamia sellaisia hetkiä, että mun osaksi jäi vain pitää huolta juoksulinjastani Konnan takana. Muuten ei tilanteisiin ehtinyt ja nenästä ei sitä pystynyt viemään noissa kohdissa kun en ole mikään olympiavoittaja, joka nauhatkin auki juoksee maailmanennätyksiä. Samalla radalla oli kuitenkin myös tiukkoja vääntöjä, jotka onnistuivat nyt sekä minulta että Konnalta oikein hyvin. Tuloksena siis se päivän toinen nolla ja sijoitus oli neljäs.

Sunnuntaina jätettiin Konnan kanssa Mamma tienaamaan leipää perheelleen ja oltiin liikenteessä vajaalla "tiimillä". C-kisan hyppäriä mentiin yli puoleen väliin saakka loistavasti, kunnes hituseksi aikaa Konna jäi selkäni taakse kun hätäilin valssauksessa turhan paljon. Jojohyppy esteen yli ja laulukuoroon. Tuolla radalla meidät tosin olisi hylsytetty aivan radan lopussa olleessa putkihässäkässä, sillä suorittaessani rataa hylsyn jälkeen kisamaisesti loppuun, sain huomata, ettei olisi se ohjaussuunnitelma toiminutkaan. Ei harmita tuo hylsy siis niin paljon kun tietää, että se ois tullu joka tapauksessa. Radan PRO-kohta oli ehdottomasti vaikea pujolle vienti, joka me Konnan kans tehtiin pikkusen brassaillen... myönnetään ;-) Mamma on opettanu pojalle nuo pujon kulmat melkosen hyvin, joten pantakoon Mamman piikkiin tämä sulka. Mulle jäi vain se näyttämisen ilo!

D-kisa oli mulle viikonlopun 16. ratasuoritus, mutta ihmeen vähän tuo tuntui jaloissa. Konna oli taas radalla loistava ja A:n alastulokontakti oli juuri sitä mitä on harjoiteltu. Se missä mä homman mokasin oli semmoinen piikkihyppy ei minnekään ja noitahan mä inhoan koiran kuin koiran kanssa niin paljon kuin mitään voi agilityssä inhota. En osannu antaa Konnalle hyppyrauhaa ja hätäilin omalla liikkeelläni riman alas. Radalta vitonen, mutta varsin hieno sellainen. Ihanneaikakin alittui yli 7 sekuntia ja sijoitus oli tolla radalla kuudes.

Konnan menoa Lehtikankaan Juhan kuvaamana *klik*

JOSSU, L38

Viikonlopun tavoite (pitää jaksaa juosta 16 rataa kunnialla) täyttyi ja tulostaso pistää suorastaan hymyilemään: kuusi nollaa (joista yhdelle koiralle tuplanolla), yksi yliaikanolla, neljä vitosta ja viisi hylsyä. Mä tein sen!

UNSSI & NIO JA MUUT TUTUT

Kasvatit Unssi ja Nio saivat myös mielen iloiseksi. Unssi & Minna ottivat sunnuntaina nollavoiton radalta jolla Misiu oli neljäs ja Ella viides (16 osallistujaa) ja lauantaina olivat toisia nollallaan. Unssin pujottelua Sari Eskelisen kuvaamana *klik*

Nio-Femmansisko & Suvi korkkasivat kisauransa MINI1-luokassa juosten lauantaina ensin siistin hylsyn ja sitten kivan vitosen sijoittuen neljänneksi. Ensimmäisellä radallakaan ei tapahtunut kuin yksi pieni virhe, joka sääntöjen valossa oli hylsy. Tuohon virheeseen saakka ja siitä eteenpäin suoritus oli puhdasta, siistiä ja nopeaa katseltavaa. Paras anti oli kuitenkin se, että Suvia puraisi aaaa-aaa-aaaagilitykisakärpänen reilummalla haukkauksella! Suvin ja Nion kuva Lehtikankaan Juhan kuvaamana: *klik*

Meidän omat tähtikullat kisasi innokkaasti. Hyvähyvä! Kaikille tuli hyviä pätkiä ja huonompia pätkiä ja näistä asioista jutellaan sitten tulevissa treeneissä. Itseasiassa on jo juteltukin.

Jenna & Nilla nappas kans SM-nollan ja jokusen hylsyn ja Pipsan kanssa tuli eka nolla kakkosista, mutta ihanneaikapahanen oli asetettu neljä sekuntia liian tiukaksi. Onnittelut kuiteskin ratavirheettömistä suorituksista!

Koutsi-Minnakin viihtyi sunnuntaina maxi1 radalla roolissa nimeltä kisaaja. Mikinsä kanssa juoksi hyppärinollan huimaan miinusaikaan. Radalta tullessaan sanoi suorituksen menneen vähän käsijarru päällä. Mikä lie olisi aika ollutkaan jos tuo kässäri olisi vapautettu? Nyt se oli vain -16... ONNEA MINNA!

MITTEES MUUTA VIIKONLOPPUNA?

Lauantaina Apiskuukkeli tuli mua kolmosten ajaksi kisapaikalle koutsaamaan sielupuolen asioissa. Hyvin koutsasikin. Kisojen jälkeen siirrettiin itsemme Pian ja Juhanan tupareihin (minä tosin tutustuin enne heidän suihkutiloihinsa kuin muuhun tuparikansaan) ja viihdyttiin siellä sen verran hyvin, että kotiuduttiin vasta vajaa puoliltaöin. Tällä kertaa oltiin raittiuskerholaisia, mutta uskokaa vain P & J... vielä koittaa sekin ilta kun me istutaan teillä niin, ettei tartte hetipian autolla ajella ;-)

Sunnuntaina mulla oli sielunsisarena Naapuri, joka ammensi itseensä kisafiilistä toivottavasti siinä määrin, että ensi vuonna lähtölistoilla keikkuu Woodynkin nimi. Kotimatkalla käytiin täyttämässä itsemme Höyhtyän grillillä ja todettiin, että Oulun ja Pattijoen välillä voi pysähdellä useampaankin kertaan. Nyt tutustuimme vielä Tuppi-abc:n vessoihin ja Revonlahden luontoon. Ja kotimatka kesti...

KattiVatysUfoja.jpg
"Tiäksie Vätys-veli, että tuolla taivaalta voi löytää UFOja jos oikein kurkottaa?" kuva: HeiniF

Katti & Vätys treffasivat kisapaikalla ja pyöripä siellä sakissa reippaana Pikku-Romikin. Kiva oli seurata pentujen reipasta menoa ja taisipa noiden painit kerätä vähän huvittuneita katseitakin. Kiitokset Annelle & Päiville Kattin viihdyttämisestä!

Tässä 5-kuisten sisarusten posekuvat. Tuommosia hoikkakoikkaloikkalaisiahan nuo tietenkin vielä ovat, mutta on niillä palaset paikoillaan. Kuonot minä toivoisin lyhyemmiksi, mutta onneksi mikään koira ei kuonollaan tai sen pituudellaan ole vielä kävellyt, joten tuo ominaisuus kuulunee kastiin "mitättömät, koiran elämän kannalta täysin merkityksettömät kauneusvirheet".

Katti5kk.jpg
Catwalk eli Katti 5 kk (kuva HeiniF)

vatys5kkB.jpg
Cat-Man-Doo eli Vätys, 5 kk (kuva HeiniF)

MAANANTAITREENIT

Uhkasin, etten maanantaina tee mitään agilityn suhteen. No pikkusen piti liisiä kun Fyra oli mulla treenejä vetämässä mukana ja sillä näytin parit ohjausjutut. Siinä tähtien tehdessä samoja "agilityä ilman esteitä" -harjoituksia, otin Fyralla matalien aitojen pyörityksiä ja A-estettä & keinua. Nillitin kontakteja ja kyllä ne sieltä alkaa selkäytimeen mennä... pikkuhiljaa. Pitää vain muistaa AINA vaatia siltä samanlaista toimintaa. Helpottaa koirankin elämää kun mustavalkosesti palkkaa tietystä asiasta ja jättää palkkaamatta siitä ei halutusta toiminnasta.

Agitreenien jälkeen tokoteltiin Miukun ja Aksun kanssa. Fyralla on hyppy nyt jokseenkin kisamallilla, tosin ei se tee sitä niin kuin minä sen haluaisin. Aikaa vain ei ole nyt siihen, että muutan tuon koko peruskuvion, vaan pitää vähän tinkiä siitä ideaalista joka päässäni nyt on. Saa kelvata ja kelpaakin...

Seuraamiset oli kelvollisia ja takaosan kääntymisen liioittelua ei esiintynyt. Yhden maahanmenon sekoitti seisomiseen, mutta jopa liikkeestä istuminen onnistui. Tein sillä hiven idarimaista harjoitusta ja vahvistelin nimenomaan sitä vaaditun jättöliikkeen pysymistä paikallaan. Luoksetulo OK kun otan suoraan sivulle, eteen istumisen ennakoi ja se on hidas. Noh, koira oppii istumaan ja menemään maahan, joten tokossa se saa tulla suoraan sivulle. PK:n puolelle työstetään tuota "liki" käskyä vielä tovi ja toinenkin. Paikallaolo OK, tosin meinasi välillä tipahella kontakti minuun. Oisko ollu väsymystä kun tuppas meneen pää tassujen varaan?

Kyllä tuon kanssa voi kokeisiin mennä!

Yksi miinus vain mulle ittelleni. Ois oikiasti voinu lopettaa Fyran harjoituksen täydelliseen suoritukseen, ei siihen että toisen yrittämän suorituksen jouduin paikkailemaan. Itseruoska heilahti ja lujaa!