Ai mikä ihana arki tänään alkoikaan kuukauden "lomailun" jälkeen! Tänään päästiin taas Tupokseen Minnan luo treenaan ja mikä näky meitä siellä odottikaan. Ulkokenttäkin oli saanut kivituhkan alleen. Hienoa! Sen kentän tekemisessä on tainnu pikkukäsi pari kertaa lapioon tarttua...

Koska Anne-Aaapi on saikkulomalla tovin (luojan kiitos on hengissä!), Annea tuuraa ryhmässä Pia ja Viski. Jennallakin oli mukanaan Nillan sijasta Ornella ja mä päätin Misiun sijasta ottaa mukaan Ellan. Vain Konna oli vakkarikokoonpanoa.

Aloiteltiin ihan yhden aidan perustreeneillä. Läpi käytiin takaakierrot,twistit, lähtökiihdytykset, sylkkärit jne. Tämän jälkeen otetttiin 5 erilaista pujoa umpi- ja avokulmista, takaaleikaten, vedättäen ja persjättöjä pujon loppuun heitellen. Tunnin loppuosa käytettiin pariin ohjausharjoitukseen, joista ekassa oli mukana A-este ja todellinen nollakulman putki kera pujon umpikulman ja toisessa aitahässäkkää vailla vertaa.

Konnalla meni aitajutut ihan kelvosti. Muutaman takaahypyn se hyppäsi omituisesti, mutta ehkä ponnistuskohdassa ollut pehmeä paikka oli tähän osin syyllinen. Mun vasemman käden ohjaus oli tänään heikompaa kuin oikean käden, mutta käden venähdys saattaa olla syypää näihin vaatimattomampiin ohjauskaariin. Twisteissä mä en saa vedättää ihan niin paljon kun meinaa selkäytimestä tulla. Jos vedätän, meinaa rimat paukkua. Paree siis olla vähemmän hätähousu tässä kohtaa jos radalla samanmoinen paikka eteen tulee. Pujot oli Konnalle ihan näytösluontosta. Se tekee tarkkaa työtä, mutta pääsin sitten kuumentamaan sen tilaan, jota ollaan kesän aikana treenailtu. Se pujo olikin sitten ollut jo rokkia niihin edellisiin diskotansseihin verrattuna. Konnahan pujottelee hyvin, mutta kun tiedän, että se osaa pujotella hyvin ja nopeasti. Tätä aletaan nyt työstämään oikein kunnolla jatkossakin.

Ohjauspätkät meni Konnalla hienosti. Ensimmäinen, jossa oli A-este, toi tulokseksi kuulemma täyden kympin kouluarvosanalla arvioituna. Agilityslangilla se oli nolla ja vieläpä nopea ja tyylikäs. Päästiin näyttämään Minnalle mitä ollaan kesän aikana Konnalle A-esteelle rakenneltu ja nappiinhan se onneksi meni. Vähänkö olin ylpeä! Ratapätkässä oli aita-aita-90 astetta oikealle A:lle-siitä aidan kautta keinun edestä nollakulman U-putkeen josta täyskäännös takaspäin ja renkaalle ja siitä umpikulman pujolle vienti. Ei se kyllä omasta mielestänikään ois voinu Konnalla paremmin mennä. Hieno fiilis! Viimeinen ohjauspätkä oli eräänlainen muistitehtävä kaiken muun tekemisen ohella. Samoilla aidoilla pyörittiin toden teolla ja mutkaputkeakin mentiin eri päistä. Suunnittelin ohjauksen ensin eri lailla, mutta sivusta katsottuna huomasin, että maksikoiralla yksi putkesta aidan kautta pussiin vienti oli paree tehdä "ulkokurvista", jotta koira saisi paremman linjan. Näin tein ja Konna onnistui. Tämäkin koukero meni virheittä, mutta tylipisteitä ei tullut eka koukeron tavoin. Otin uusinnan hyppykurveista, jotta saisin käännettyä Konnaa vieläkin aikaisemmin, mutta kyllä se niin vain on, että ei mopolla mahottomia. Ihan täysin superkäännöksiä ei aikaan saatu, mutta selvästi parempia kuin eka kurvilla. Harkkaamme siis edelleen kääntymisiä, kääntymisiä ja taipumisia käännöksissä.

Ellalla pursusi taas ihmisrakkaus melkein yli äyräiden. Sain olla sen sata kertaa palauttamassa tuon kiemurtelevan härvelin ennen harjoitusta luokseni kun se milloin mistäkin kulmasta koitti rynniä Minnan luo vain kertomaan kuinka kivaa siitä on olla Ella niminen kookikoira. Voihan kilinvillat ja kissankellit tuon kanssa! Kaukana kotimaansa kehänyysäkkeistä tämä yksilö! Noh, itse harjoitukset meni oikein hyvin ja totesinkin harkkojen jälkeen, että kyllä siitä taitaa aito kolmosluokan koira tulla. Aitapyöritykset meni ihan OK, mitä nyt taas tuolla vasemmalla kädelläni näytin heikommin kuin oikealla ja se meinas ajaa Ellaa vähän väärille teille. Sylkkäreissä mulla oli liikaa liikkuvia osia ja Minnan piti vääntää vähän rautalankaa siitä miten saadaan Ellaan tähän hommaan vauhtia lisää ja miten mä toimin. Sitten kun mä tajusin, alkokin tapahtua ihan fiksuja - jopa...

Pujojutut meni Ellaksi oikein hyvin. Jopa takaaleikkauksen sain tokayrittämällä aikaiseksi ja pujokulmat sujui noista kohdista aiva kelvosti. Pitää kotona ottaa sillä verkoilla joitain vaikeita kulmia ja jankata sille loppupalkkaa jotta itsenäisyys alkaisi nostaa päätään silläkin. Pääsis pois siitä aika vierestä juoksemasta.

Ohjausharjoitukset meni vallan hyvin, jahka Ellaan oli istutettu totuuden siemeniä siitä, mitä A:n alastulokontaktilla pitää tehä. Ellan versio oli hyvin pitkälti, että älä nyt ainakaan siihen eriväriseen osaan koske. Mä olin eri mieltä ja siitä sitten muutaman toiston verran keskusteltiin, kunnes mentiin koko koukero kivasti. Positiivisinta oli ehkä Ellan hieno nollakulman putken haku. Pujossa se sotkeentu jalkoihinsa mystisesti, mutta otimma uusiksi ja hyvin meni. Toisinaan se pujon alarauta saa Ellan liukastumaan ja se rikkoo sen rytmin. Saatto olla tässä syy nytkin.

Vimonen ohjausharkka aitahässäköineen meni kertayrittämällä puhtaasti. Ihan kymppiä ei kuitenkaan saatu, vaan yksi käännöskohta otettiin uusiksi. Mä olen aika varovainen kääntämään Ellaa ennen suoritettavaa estettä valmiiksi seuraavaa estettä ajatellen. Pitäs olla rohkeempi niin säästäs paljon senttejä Ellan kaarroksista. Ne on jo nyt pienet ja Ella kääntyy hyvin, mutta kun niissä ois vieläkin vara parantaa. Ihan ei vielä lavat nuole siivekkeitä :-D

Emmievaantiie. Tää arkeen paluu tuo vaan hyvästi rytmiä viikkoihin. Maanantai on Käpispäivä, keskiviikkna Käpistä jos siltä tuntuu ja torstaisin on Tuposta. Viikonloput aika usein kisataan. Joulu tulee nopeesti ja se TOP1 odotuksen aihe: Crufts 2009 samoilla tulilla ennenku ehtii huomatakaan. Tänään varasin lentoliput meidän neljän viisaan ja vilmaattisen villikon seuramatkalle Ryanairin kirjaville siiville ja hotellivarauskin on jo tehty. Ei puutu enää kuin se matka!

Niin ja vielä eilisestä Shampoo-Cupista. Misiu, Nilla ja Ella oli kipittäneet kaikki kakkoskolmosen radan yhden sekunnin sisään. On meillä tasanen rintama! Ella nyt oikas sen A:n alastulon, mutta silti - kelpo suorituksia kaikilta. Misiun ja Nillan ajat oli tuolla radalla olleet 34-alkusia ja Ellalla hiven yli 35. Ykkösissä taas Femman ja Fyran radoilla oli reilun sekunnin ero Femman eduksi. Olisin voinut luulla Fyran olevan vielä Femmaa reippaasti hitaampi, mutta hyvä näin. Emmä valita.