Kyllä yhteen viikonloppuun voi mahtua paljon!

nayttelytohinaa.jpg
Semmonen oli yleisilme

Koirakerhomme järjestämä pentunäyttely oli eilen ja tokihan sitä piti jo perjantaina talkoissa hääriä. Ihan ihmisten aikaan sieltä päästiin kuitenkin poistumaan ja aamua odottamaan jäivät neljä kaunista kehää ja järjestyksessä oleva toimisto. Puuttuvat trimmauspöydätkin saatiin tilattua aamuksi paikalle. Hyvä me! Kotona Katti ja Ella (junnuhandlerkoira) pääsivät suihkun kautta nukkumaan ja yllättävän hyvissä ajoin sitä itsekin oli unten mailla.

Lauantai meni kokonaisuudessaan pentunäyttelyssä. Mulla ei ollut mitään varsinaista sijoituspaikkaa ja hommailinkin kaikenlaista siellä sun täällä ja tuollakin vähäsen. Pääasiassa kehitin stressiä asioista, jotka oikeastaan olivatkin jo hoidossa, kiitos luotettavan talkooväen. Se mitä luvataan tehdä, se myös tehdään. Näin sen pitää mennäkin! Vaikka pentunäyttelymme ydin on nelihenkinen tiimi (Erika, Marika, Kati & mie), jota myös näyttelytoimikunnaksi voi kutsua, varsinainen näyttely viedään kuitenkin läpi isommalla porukalla. Sen onnistumisen edellytys on se, että talkooväki tulee hommiin innolla ja vapaaehtoisesti. Kaikki pentunäyttelyn eteen hommia paiskineet saavat hyvällä omallatunnolla käyttää yhdistyksen varoilla hankittuja ja kunnossa pidettyjä treenipaikkoja ja muita mahdollisia hyödykkeitä. Ne jotka lusmuilivat, kokekoon piston sydämessään esim. Käpiksessä treenaillessaan ;-) Suurimman vapaaehtoisuussulan antaisin ehdottomasti Sinikalle ja Arille, jotka järkkäsivät ryhmäkehiin niin kauniit somistukset, etten muista aivan vasta moisiin törmänneeni. KIITOS!

sisaantulo_karhut.jpg
Äitikarhu ja pikkukarhu valvoivat marssijärjestystä isoon kehään.

Meidän Cat-sarjasta Tuula Pratt'n kehässä pyörähtivät Tove, Vätys ja Katti saaden kunniapalkinnot. Katti voitti pikkupennuissa Toven ja lopulta se peittosi myös isoissa pennuissa olleen kilpakumppaninsa ja Vätys-veikan. Vätyksestä tuli VSP-pentu ja Katti oli ROP-pentu. Olin myös hyvin tyytyväinen pentujen saamiin arvosteluihin. Niissä oli juuri ne oleelliset asiat mainittu, mitä niistä tässä kehitysvaiheessa voi sanoa mutta tämä arvostelun taito ei kyllä minulle yllätyksenä tullut.

Olin mahdottoman ylpeä kolmikon esiintymiseen ja reippauteen näyttelypaikalla. Kattissa on vaarallisen paljon samaa "täältä tulen minä, katsokaa" -asennetta kuin Tinkassa aikoinaan oli. Se aivan syttyi näyttelyhihnan kaulaan saatuaan. Kukaan sille ei tätä ole opettanut, joten jotain sisäsyntyistä karismaa sillä täytyy olla. Pikku Tovekin meni hyvin pirteästi Julian kanssa ja Anne uskalsi ihan itte Vätyksen kanssa kehään ja hävetä ei tarvinnut kenenkään.

kattivatyjunnuilee2.jpg
Vätys & Katti junnuhandlereiden vaihtokoirina. Pitäähän sitä pentunäyttelyssä joutua pentuja esittämään ;-)

Katti & Vätys saivat vielä oikein superannoksen näyttelykokemusta, sillä ne toimivat junnuhandlerfinalistien vaihtokoirina ja osallistuivat vielä yhdessä paritt... eiku parikilpailuun. Kumpainenkin yhteisesiintyminen meni hienosti ja oli ilo nähdä kuinka reippaasti nämä kakarat junnuhandlereiden taitavissa käsissä esiintyivät. Parikilpailukin meni ennakkoaavisteluista huolimatta loistavasti. Arvalla voitettu (huono-onninen?) handlerikin suoriutui mallikkaasti urakastaan. Kiitos Miuku!

kattivatyparina.jpg
Ei tullut tappelua, parittelua eikä muutakaan sirkusta. Ihan kelpo parikisan esiintyminen näiltä kahdelta idiopaattiselta kaksoselta *vaimitensenytmenikään*

Minulla oli iltapäivällä urakkana ryhmäkehien kuvaaminen. Ihan nappiinsa se ei mennyt ja paljon sai Photoshopilla kuvia käsitellä, mutta kyllä niistä nyt jotenkin selvää saa. Nuo maneesiolosuhteet on hankalia. Päivällä ikkunoista tullut valo katosi jonnekin ryhmäkehien alkaessa ja tietyt osat ryhmäkehää olivat valoisampia kuin toiset. Helppoa kuin heinänteko...? Virallisten kuvien lisäksi photobucketista löytyy myös mun oma hakemisto, jossa on jo vähän enemmän tuttuja kasvoja tai käsiä.

Miuku esitti Kattin myös ryhmäkehässä ja hyvin esittikin, sillä Katti sijoittui hienosti kolmanneksi. Meillä on Miian kanssa ilmeisesti joku vuorottelujärjestelmä, sillä aina kun toinen ottaa toisen koiran ja menee kehään niin succee on valmis. Saat kuule Miuku viedä toisenkin kerran Kattin jos tahdot/haluat/kiinnostaa tai ylipäätään tulee tuo johonkin ilmoitettua, mä voin hoidella niitä saasippeja sille Aksulle vaikkei se niitä tarvitsekaan. 

SJ1ryp3.jpg
Täsä nää nyt sitten posettas

Jokirannan koiraresidenssin succee oli täydellinen kun naapurin Viski-huski nappas ryhmävoiton. WOW! Onnea sinne naapuriin! Ei tullut Viskistä rukkasia, vaikka hiven emäntänsä kintasnahkoja siitä ennen näyttelyä olikin tekemässä. Kerrankos sitä nyt näyttelyaamuna husky juosta haluaa... ;-)

Tuomarit saivat tänä vuonna lahjakseen nuo palkintopalleja koristaneet pajukoirat ja pipot. Naisten pipoissa luki "Ei Voida Arvostella" ja Mr. Laakson myssyyn oli brodeerattu "Reilu Meininki". Meiltä ei lahjaksi mitään kuppeja, kippoja ja pyyhkeitä tulekaan. Perinteitä ei tässä tapauksessa kunnioiteta.

Kun näyttelyn kauneimmaksi oli kruunattu ihastuttava nahka-collie neito, pääsimme purkamaan näyttelyä. Sekin taisi sujua ennätysvauhdilla. Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen. Jahka viimeinenkin autokuorma tavaraa oli Käpiksen kopille kuskattu, oli lupa istua alas ja huokaista. Ei tarvinnut illalla miettiä nukuttaako heti vai hetken päästä.

Sunnuntaina värkkäsin heti aamusta pentunäyttelyn kuvat eetteriin. Valmistelin myös pentiksen tulossivut, mutta siirrän ne nettiin kun saan sinne kuvien lisäksi myös NE tulokset.

Koska aurinko paistoi enemmän kuin kutsuvasti, suuntasimme Jennin ja Tapsan kanssa metsään koiria juoksuttamaan. Mukaan otettiin myös pikku ämpäri, josko siihen tarttuisi puolukoita piirakan verran. Poiminnasta vastannut kaksikko saikin sinne useamman piirakan ainekset jopa pakkaseenkin.

sIMG_2458.jpg
Se on tarkkaa puuhaa tuo poiminta

Esko, Totti, Ringa ja Katti olivat tänään ne onnekkaat jotka retkelle pääsivät ja kyllä ne juoksikin. Minä keskityin enemmän kuvaamiseen kuin marjoihin ja sainkin joitain aivan kivoja otoksia. Se parhaimmista parhain tilannekuva piti kuitenkin ryssiä:

kunsuperkuvameneepieleen.jpg
Päätöntä menoa? Ringa 11+ vuotta vauhdissa

sIMG_2340.jpg
Näin nätti pää puuttuu siis edellisestä kuvasta

Eskosta sain mielestäni pari oikein kivaa menemisen meiningillä varustettua otosta:

sIMG_2369.jpg
Matrix?

sIMG_2623.jpg
Kohde lukittuna

sIMG_2601.jpg
Tottikin on jo veteraani-iässä. Aika juoksee lujaa.

Retkeltä palattuamme, kuvausvire jäi päälle ja päätettiin napsia ne rästissä olevat piirinmestaruuskolmosten kuvat alta pois. Tämmöset tuli:

piirinmestarikolmosia.jpg
Femma, Misiu ja Ella. F & E saivat pronssia joukkuekisassa ja M yksilökisassa. Misiun jäi hopeasta vain 0,07 sekuntia.

Myös Kattin palkintoposeeraus otettiin:

KattiRyp3a.jpg

Ja koska Ellakin oli junnuilukisaa varten pesty puhtaaksi lampaanp*sk*sta, piti siitäkin venkulasta ottaa pönötyskuva. Se ei vain koskaan näytä kuvissa itseltään vai onko se oikeasti noin tolkuttoman pitkä? Ehkä en vain halua nähdä sellaista mikä on päivänselvää ja minkä kaikki muut näkevät. En olisi ainoa (enkä viimeinen) ihminen jolle näin olisi käynyt :-D

EllaSyys2008.jpg

Ja mitäkö kuuluu Luvalle?

Tukka kasvaa ja omalla luvalla tehdyt reissut lisääntyy. Nyt se oppi kiipeämään kompostikehikoista kyhätyn, nukkumanurkkaustaan ympäröivän, aidan yli. Tämän johdosta aita jouti pois ja nyt meidän eteishuone on huomisesta alkaen Kattin ja Luvan yhteistä valtakuntaa meidän töissäolon aikana. Mitähän nuo lie yhdessä keksivätkään. Onneksi Tapsa tulee kotiin ennen mua ;-)

sIMG_2735.jpg
"Ja ikänä ei olla mitään ilikiää tehty vai mitensenytmenikään?"