Eilinen herätys oli ajastettu vartin yli kolmeksi, mutta meidän kuolleeksi luultu kelloradio päätti toisin. Se oli kai piristynyt viime torstaina ajastusyrityksissä, tosin ei se herättänyt perjantaina lainkaan. Nyt se kuitenkin keksi alkaa kiljumaan 00.07 lauantain puolella. Minä unenpöpperössä pomppasin pystyyn ja aloin konemaisesti vetelemään kalsareita jalkaan kunnes Tapsakin oli havahtunut tähän kellojuttuun. Sillä pelasi kellonajan arvostelukyky paremmin kuin minulla ja sain kuulla ehkä yhden parhaimmista uutisistani vähään aikaan: "kuules, saa nukkua vielä KOLME tuntia". Taisin nukahtaa takaisin ennen kuin pää kosketti tyynyä.

Lähdin neljän maissa ajelemaan kohti Kajaania ja nappasin Julian ja Toven Vihannista mukaan kaveriksi. Keli oli karsea! Vihannista Pyhännälle TIO (mun auto siis) toimi myös lumiaurana, sillä kaikki yöllä tuiskunnut lumi oli edelleen tiellä ja lisää tuli taivaan täydeltä. Pyhännältä Otanmäelle tiellä oli toistakymmentä senttiä loskaa ja jopa lumen painosta oli kaatunut puu tielle. Siinä ajellessa mietittiin Julian kanssa a) kääntyäkkö takaisin b) jäädäkkö tien laitaan odottamaan aurauskalustoa (joka muuten oli Pulkkilan ABC:llä kaffella) vai c) jatkaakko tätä hidasta kitumista ja odotella kunnes ollaan mettähallituksen puolella. Vaihtoehto "d) ajella ja päästä perille" tuntui melkoisen mahdottomalta, vaikka se kyllä tapahtui loppujen lopuksi. Normisti noin 2+ tunnin ajomatkaan meni eilen 3,5 tuntia. Voi mummon kutimet!

Velton agilitydebyytti oli ensin. Kyllä sitä pitää pikkusen hullu olla, että tämmösiä ideoita edes ilmaan heittelee, mutta niin vain tuli korkattua Velton kilpailukirjasta muutakin kuin se ensimmäinen koiran tiedot sisältävä aukeama. Mehän ollaan Velton kanssa leikitty agiliitoa yhdessä näitä kisoja ennen kolmesti: viime kesänä kerran ennen agirotua, yksi rata juostiin agirodussa ja kerran Tupoksella tuurasin Velton vakkarikartturia Päiviä. Nyt tuli yhteiset agiliitokerrat nro 4 ja 5.

Tuomarina ykkösluokissa oli Pajarin Tuomo ja ekana menty agirata olikin hänelle hyvin tyypillinen selkeälinjainen ykkösluokan rata vailla mitään järjettömiä kikkailuita. Veltto meni hienosti ja pujottelun alun hetken mietinnän jälkeen sain pelastettua loput. Ensimmäinen ja ainoa virhe tuli vasta tokavikalla hypyllä, jolle Veltto hyppäsi liian kaukaa ja osui rimaan. Olisi pitänyt ohjata tuossa vähän napakammin, mutta menin loppusuora-halpaan ja lähdin vain pinkomaan jättäen liikaa koiran vastuulle asioita. Pässi minä! Noh, ihanneaika (54 sek) alittui 4,5 sekuntia ja radalta vitonen. Sillä oltiin kolmansia, hienompi juttu. Kisoille asettamani tavoite "saada edes yksi tulos" oli täyttynyt heti.

Ykkösluokan hyppäri oli sitten täysin erilainen kuin agirata. Siinä oli nakkipaikkaa ja ansaa oikein juosta asti. Tekemistä oli toden teolla ja radalta tuli paljon hylkyjä. Veltto lähti viimeisenä ja voihan hitsinpimpulat kun piti tuulettaa viimeisen esteen jälkeen, kun ratavirheitä ei tullut ensimmäistäkään. Toinen jättituuletus tuli kun tulostaululta huomasin, että tuo meni vielä ihanneaikaan (45 sek) ja sijotuskin oli kolmas. Veltolle NOLLA! Hyvä jätkä!

Femman vuoro tuli "2-luokan tuomarin", Jokisaaren Minnan, radoilla ja tämä luokka aloitettiin hyppärillä. Radassa oli ihan tekemistä ja vääntämistä ja voi mahoton että me väännettiinkin. Ensimmäisessä kaarroksessa olin jo mennä turvalleni ja siitäpä se rytmi sitten mukavasti häiriintyikin loppuradaksi. Nuo Minnan radat on siitä niin vekkuleita, että kun siellä pysyy sillä rataan piilotetulla sujuvalla reitillä, ei ole hätäpäivää, MUTTA meneppäs hetkeksi herpaantumaan tuolta jouhevalta kurvilta niin eipäs välttämättä nollan tekeminen ole enää nätin näköstä vaikka siinä onnistuskin. No me Femman kanssa vastattiin tästä ei niin nätin nollan vääntämisestä, mutta nolla kuitenkin. Sitten jännättiin sijotusta ja piti pikkasen tuulettaa kun mua onniteltiin kolmosiin noususta. OMG! Femman ja mun yhteinen taival kakkosluokassa kesti 5 starttia ja kaksi viikkoa. Pankaa lyijypainot jalkoihin, ettei tämä leijuva katoa liian korkialle...

Femma oli superkiltti kun järkkäsi luokkanousunsa tähän paikkaan, sillä se mahdollisti mulle pentunäyttelyn corgikehien seuraamisen ja Kattin esittämisen. Muutoin se toinen kakkosten startti ois mennyt täysin päällekäin näyttelyn kanssa. Lisää näyttelyn asioista tuossa pikkusen myöhemmin.

Kolmosen startit alotettiin agiradalla, jolle myös Femma pääsi debytoimaan kuninkuusluokan. Ratasuunnittelussa jouduin ottamaan huomioon Femman taidonpuutteet aika voimakkaasti, joten Ellan ohjauksen suunnittelu siinä pikkusen kärsi. Sinällään merkityksetön juttu näin jälkikäteen ajateltuna, sillä noiden ratojen sujuvuus ei kaatunut ohjaussuunnitelman mahdollisiin puutteisiin, vaan siihen, että multa loppu kunto molemmilla radoilla täysin. Loppukurveille kaarrettaessa minusta ei ollut kuin häiritsemään koiria ja onnistuin siinä loistavasti. Ellalla väänsin kuitenkin nollan, mutta eihän se suoritusaika semmosilla kohelluksilla riittänyt ihanneaikaan. Meni muistaakseni 3 sek yli ja sijotus oli 5. Erityisplussana tuolla radalla onnistunut Ellan "heitto" sylkkärillä pujolle, mie uskalsin kisoissa, mie uskalsin jotain muutakin kuin nenästä viennin!!!

Femman kanssa tavoite oli saada edes tulos radalta ja se täytty. Pikkusen kyllä jäi itellä hampaankoloon kun väsyneellä ja epätoivoisella ohjauksella sain sen kahden esteen ohi. Viidenneksi viimesellä esteellä (siihen saakka oli nollarata) jätin kai näyttämättä koko hypyn ja radan kruunasi osumattomuus viimeiselle esteelle. Noloa! Ratavirheitä siis kymppi ja noista uudelleen lähestymisistä 6 sek yliaikaa. Tulos tuli ja tavote täytty, tosin pikkusen skarpimpana oleminen ois voinu tuoda Femman eka nollan. Jossitellahan tässä saa vaikka maailman tappiin, mutta vauhti oli ihan kelpo... koiralla... :-D

Vimonen rata oli Ellan hyppäri. Sen jaksoin juosta pikkusen paremmin ja rata oli profiililtaan kiva. Se meni aivan kelvosti, mutta radan keskivaiheilla Ella oli ihan kuutamolla pujolle viennin aikana. Mulla jäi sellainen tunne, että Ella oli kuin semmonen mangusti-elikko joka takajaloillaan kuikuilee ympärilleen. Ella  oli keskellä rataa ja ympärillä paljon eri esteitä. Minä vien sitä pujoa kohti, muttei se pätkääkään hahmottanut mihin sitä oltiin menossa. "Oisko se tuo aita, oisko se TUO aita, oisko se tuo tuolla takana... aijahas, se onkin TÄÄ, oisit heti sanonu." Siinä meni sitten se pari ihanneajasta (36 sek) ylimennyttä sekuntia, mutta ratavirheetön suoritus tämäkin. Sijoitusta en tiedä. Paras hetki tuolla radalla oli loppukurveilla ollut pituushyppy, jolle Ella oikein hakeutui ja eteni itse. Tuli kisoissakin se tunne, että Ellan ohjaaminen voi olla kevyen tuntustakin kunhan vain saadaan sitä moottoria lisää noihin pienempiinkin kaarroksiin. Harjoituksissa ollaan jo hyvällä tiellä. Viritys on jo käynnissä ;-)

Nyt Ella jää turbonkasvatustauolle ja kisannee vasta Seinäjoella joulukuussa. Tuon väliajan harjotukset koostunee vain rukkasleikeistä ja innon kasvattamisesta ja Femma saa tuurata sitä Tupoksella. Kolmosen korkkauksen perusteella työmaata riittää Femman kanssa enemmän kuin Ellan. Se osaa jo paljon, viritetään vain konetta.

Kajjjaanin pentunäyttely

Juha Kareksen tuomaroimaan kehään oli ilmoittautunut 8 cardia ja 1 pemu. Paikalla oli cardeista 7 ja pemujen lippua korkialla piti Kalle-Käenpoika-Charlie. Olipa ihana nähdä pikkumiestä piiiiiitkästä aikaa. <3 Miekkonen oli ROP-pentu. Onnea Pirjo!

Cardeissa ekana kehään tepastelivat Vätys (BW Cat-Man-Doo) ja Romi (BW My Tribal). Oli aika hassua kun ne molemmat olivat pikkupennuissa, sillä Vättylä oli päivää vaille 7 kk ja Romi nippanappa sen alarajan 5 kk. Siinä silmien edessä oli hyvä todiste siitä miten huimasti koiranpentu kasvaa 5-7 kuukausien välillä. Kumpainenkin sai KP:t, Vätty voitti. Isoissa urospennuissa oli yksi punainen Ketränoron poika, mutta koska mulla ei ole luetteloa, nimi jää arvailun varaan. Sekin sai aivan ansaitusti KP:n ja menolipun PU-kehään. Urospennut voitti Julian esittämänä Vätys. Meidä vinkkelistä katsottuna hienompi homma ;-)

Pienissä narttupennuissa esillä olivat Katti (BW Catwalk) ja Rinja (BW My Trilogy). Jälleen sama koominen näky silmien edessä. Vauva ja vähemmän vauva, nuija ja tosinuija? Kivat ja koiria kuvaavat arvostelut molemmille kunniapalkintojen kera. Luokan vei nimiinsä Katti, joka sai vastaansa PN-kehässä punaisen Ketränoron narttupennun. Isoissa pennuissa niitä oli kaksi, joille molemmille KP:t ja koska luetteloa ei vieläkään ole, en voi nimiä laitella. Katti voitti narttupennut ja koska se on tyttö, se sai myös sen punaisen ROP-penturuusukkeen. Vätykselle vihreä kun on poika. Eikös se näin mennyt AnneH?

Esitettiinhän me kasvattajaluokkakin, varsinainen esikouluryhmä: kaksi 7-kuista ja kaksi 5-kuista. Mahdettiin olla näyttelyn ainokainen ROP-ryhmä, jossa pennut oli eri pentueista. Ihmeen hyvin nuo eri kehitysvaiheessa olevat pennut kuitenkin ryhmäksi soveltui muutenkin kuin värinsä (kaikki mustia) puolesta. Järjestys oli Katti-Vätys-Romi-Rinja ja tuo ryhmä nousi isossa kehässäkin useamman ryhmän joukosta BIS4 ryhmäksi. Kiva päätös näyttelypäivälle ja jokainen sai pussukat koiranruokaa kiitokseksi.

Katti jatkoi ruusukejahtiaan ryhmäkehässä ja ravasi (on sitä ihana juoksuttaa, tulee dejavu-tuntemuksia kun remmikin on Tinkalta peritty) itsensä RYP4:ksi. Hitsinvitsi, siitäkö tulee oikeasti ulkomuototuomareihinkin uppoava kaunotar? Vahinkoja sattuu, kai jopa minulle :-D

Kotimatka & ynnäystä

Kajjjaanin päivä päättyi meidän osalta vajaa viideltä kun suunnattiin ABC:lle hampurilaisaterialle ja nautittiin ruoasta kyllä kaikessa rauhassa. Kotimatka sujui paremmassa kelissä, joskin Pulkkilan ja Vihannin välissä ei oikein TAASKAAN ollut tiehuolto pelannut. En uskokaan, että juuri siinä pätkässä olisi jälleen kerran ollut paikallinen pilvi tekemässä tepposiaan (joka vuosi sama homma). Jos en olisi aamulla kokenut kaikkia kamalan ajokelin ja tieolosuhteiden muotoja kammottavasta kamalaan, olisin voinut väittää tulomatkan tienpätkän olleen kamalaa ajettavaa. Tuon aamuisen luokituksella tämä pätkä illalla oli kuitenkin vain "pikkusen kamala". Kotona olin muistaakseni vajaa ysin maissa.

Jaa mitenkö me selvittiin aikataulullisesti tuosta kaikesta eilen? Tässä eilisen päivän aikatauluynnäys:

  1. Velton 1. radan rataantutustuminen
  2. Velton eka startti
  3. Velton 2. radan rataantutustuminen
  4. Velton toka startti
  5. Femman 1. rataantutustuminen
  6. Velton palkintojenjako
  7. Femman 1. rata
  8. Cardikehä
  9. Ellan 1. ja Femman 2. rataantutustuminen
  10. Femman palkintojenjako
  11. Ellan 1. rata
  12. Femman 2. rata
  13. Pentunäyttelyn isot kehät
  14. Ellan 2. rataantutustuminen
  15. Ellan 2. rata
  16. Kotimatkalle

Puuhaa riitti ja päivä oli kiva. Kiitokset ja terveiset kaikille kaverit!

snIMG_6363.jpg
Roppipentu Katti ja ensilumi (JoFli)

snIMG_6172.jpg
Levitoiva Romi-hoitopoika (JoFli)

snIMG_6395.jpg
Lampaat ja lammaskoira, eikä kenenkään tukka ole ojennuksessa... (JoFli)

snIMG_6149.jpg
... vaan ei se tukka tämmösellä menolla järjestyksessä pysyisikään. (JoFli)

Lisää lumisia kuvia "team-tasmaniantuholaisista" *klik*