... ja pakkanenhan tuli että pamahti!

miinus21D.jpg
Jokirannantietä 15.1.09 n. klo 16.15, pakkaslukema -21

Pamahti sitä jotain muutakin, *kele! Eilen lähdettiin Annen kanssa ajelemaan muka hyvissä ajoin Ouluun Misiun ja Eeron fyssariterapiareissulle, mutta ei me ihan kaikkea osattu huomoida. Rakas ja uskollinen autoni TIO, joka ei koskaan ole jättänyt meitä välille, pamautti Revonlahden jälkeen termostaattinsa taivaan tuuliin tai tienvarsikinokseen. TIO:sta hävisi lämmöt ja konepellin alta nousi enemmän kuin vähän höyryä, joka haisi pahalle. Just, just NIIN tätä tuuria! Siellä me kaksi naikkosta P-paikalla koitettiin säätää mitä säädettävissä oli, mutta aika pian huomattiin ainoan vaihtoehdon olevan uusi auto ja TIO:n hinaus Raaheen. Annen isä lähti tulemaan hinausautoksi ja Tapsa toi meille Lagunan ja auton mukana saatiin kaupantekijäisinä sinne nukahtanut Jenni. Matka jatkui ja myöhästyttiin puoli tuntia.

Meidät otti Akuutissa vastaan eläinfysioterapeutti Kaisa Takatalo. Eero meni ensin sisään ja me Jennin & Misiun kanssa kulutettiin aikaa odotustiloissa. Siinä odotellessa punnasin Misiun ja jestas kun tyrmistyin. Tyyppi oli saanut painoa reilun kilon lisää sitten joulukuun alun visiitin. Lihonut se EI ole joten tuo on varmaan selitettävissä vain lihasmassan kasvulla. Marras-joulukuussa se on pudottanut lihastaan täyden häkkilevon ja pikapissatusten aikana ja joulukuun loppupuolella aloitetun liikkumisen vuoksi lihasmassa on palautunut nopeasti ennalleen. Nyt se painaa 17,7 kiloa, joka on ollut Misiun "parhaimmillaan"-massa. En valita. Olin hemmetin iloinen!

Misiun vuoron koittaessa Kaisa kyseli luonnollisesti ensin taustatietoja ja Misiun sairauskertomusta. Kerroin koko stoorin ja siirryttiin lattialle ryösimään Misiun kaverina. Kaisa kokeili Misiun asentotunnon ja totesi saman kuin minäkin, että toinen takajalka (vasen) on se heikompi ja toimii vähän vajaalla. Lihasmassaa hän ihmetteli kovasti. Häkkilevossa olleen koiran harvoin kuvittelee semmoseksi lihaskimpuksi, mutta uskottava se oli. Misiu nautti nikamien käsittelystä ja lihaksien käsittelystä, mutta pikkuisen levottomaksi se aina tuli siitä lanneseudun kohdilta. Yritti keksiä pusukohtauksia, aloittaa hepulikiemurtelua tms vain kertoakseen, että nyt ei ihan ollut kiva paikka. Lonkissa oli kivat liikeradat, olkoonkin, että minä olen nähnyt painajaisia niidenkin pamahtamisesta. Noh - mistäpä minä en olisi nähnyt... varsinkin aiheen ollessa Misiu, tuo Tinkan "sydämeni koira" -saappaat perinyt alati-iloinen elukka.

Olin aika yllättynyt kun saatiin Misiun kanssa aika valoisat paperit. Ei siitä enää agiliitokoiraa olla tekemässä, mutta palautuminen on mennyt hyvin ja koiran voimat ovat palautuneet hienosti. Jatkohoidossa keskityttäisiin varsinkin vasemman takajalan asentotunnon kohottamiseen ja selän ja takaosan nivelien ja lihaksiston hoitoon. Takajalkojen välistä löytyi nivusista vielä kireitä paikkoja, joten nekin joutuvat erikoiskäsittelyn alle siinä sivussa. Peitsivemputus aiheuttaa ylimääräistä rasitusta paikkoihin, joihin sitä ei normiliikunnalla tulisi, joten näitä vaivoja sitten hoidellaan ravin palautumista odotellessa ja toivoessa.

Kaisa katsoi Eeron ja Misiun liikkeet vielä pihalla ja Misiu peitsaa ja vauhdin kasvaessakin peitsaa ja se takaraajojen vemputusliikerata tulee osin jo siitä liian noppeesta peitsistä. Epäpuhtauttakin on ja joka askel ei aina ole ihan hallittu.

Kotiläksyksi saatiin mahdollisimman hitaassa vauhdissa kävelyttämistä ja matalassa lumihangessa tarpomista. Seuraava aika on jo 26.1. ja siihen mennessä Kaisa punoo juonet miten hoidossa edetään. Tiedossa on varmaan tasapainolautailua sun muuta hubaa.

miinus21F.jpg
Jokirantakakskutonen ja pakkaskoomassa oleva TIO 15.1.09 n. klo 16.15, pakkaslukema -21

Mittees sitä muuta?

Tiistaina olin Kennelpiirin hallituksen kokouksessa Lasaretissa. Koko ilta meni kokoustamisen merkeissä ja kotona olin puoli kymmenen jälkeen. Ruoka oli hyvää, suorastaan taivaallista - kiitokset varaajalle ;-)

Kennelyhdistystoiminnan myyräntyö on tuottamassa tulosta, mutta siitä sitten enemmän maaliskuussa kun asia on ajankohtainen ja julkista.

Tänään ois ollut tupospäivä, mutta pakkasen huidellessa liian kovissa lukemissa, siirtyi treenitunti tulevaisuuteen. Tylsää. Jo toinen viikko pakkasta paossa, mutta kesää kohtihan tässä on jo päivä käännetty ja helteen vuoksi ei vielä koskaan ole treeniä peruttu.

Viikonlopun majailen kotosalla. Toivottavasti olisi ulkoilukelit ja kuvausilmat. Uusia putkia olisi kiva ulkoiluttaa muuallakin kuin tuossa kotiportin tuntumassa. Tänään teki mieli mennä kuvaamaan punertavaa pakkastaivasta, mutta kun jo ajatuskin kauemmas lähtemisestä sai palelemaan. Tyydyin siis kokeilemaan tuota valovomaisempaa rinkulaa tässä pihapiirissä.

miinus21A.jpg
Taustalla häämöttää Mansikkakarintien valot. 15.1.09 n. klo 16.15, pakkaslukema -21