1235245556_pIMG_4977.jpg

Hipheijahurra! Tänään oli taas sellainen hetki, että tuli mietittyä mitä IHMETTÄ liikkuu kohta 7-vuotiaan eskarilaisen päässä. Rupesin laittamaan Titukselle ruokaa kuppiin ja huomasin nappuloiden (Hillsin lääkeruoka) pinnassa jotain ylimääräistä murua. Makutestini tuotti tulokseksi sokeria ja tarkempi tarkastelu kertoi, että sitä sokeria oli säkissä AIKA paljon. Jokirannan Eemelitär ei osannut sanoa mitään syytä miksi sitä sokeria siellä oli, mutta myönsi kyllä laittaneensa sitä sinne lusikallisen, kaksi, kolme, ehkä kupillisenkin. Tämä selvä, mitäs seuraavaksi?

Titukselle tuolloin antamani ruoka-annoksen pesin sokerista puhtaaksi. Naput runsaaseen veteen ja kun sokeri tippuu pohjalle, napuset äkkiä ylös ja toiseen kuppiin. Onnistui, mutta tätä konstia ei voinut käyttää loppuun 13,5 kiloon. Säkkihän on aivan uusi. Siivottavaa oli siis paljon.

Mietin ja mietin ja sain Miukulta hyvän idean; siivilöi. Dodiih, siivilä löytyi, mutta sokeri ei vain irronnut rasvaisen nappulan pinnasta niin hyvin kuin olisin halunnut. Tarvittiin jotain vieläkin jämerämpää siivilän avuksi. Sitten keksin - IMURI! Seuraavat 2 tuntia kulutin imuroimalla siivilän läpi koiranruokanappuloita. Voin kertoa että tuommoisissa pikkuisissa annoksissa siivottuna joutuu väkisin toteamaan, että sitä ruokaa ON isossa säkissä aika paljon.

Nyt on ruoka puhdasta ja pappa saa sokerihuurretun nappulan sijasta suhteellisen tarkoin siivilöityä pienellä sokeriaromilla (kaikkea ei mitenkään saanut pois) makeutettua evästä.

Harrasteita... onko ne jotain syötävää?

Tänään on pukannut iloista tulospalvelua kiitettävällä tavalla. Pialle ja Viskille EVL1, Jennalle & Ornellalle nousu kakkosiin ja jo eka LUVA sieltäkin. Ilmeisesti myös korkeanpaikanleiri ja teinix-meininki meidän takapihalla tekivät kaupunkilaispojalle hyvää, sillä Pirjon Rune oli tänään ollut näytelmissä VSP kera sertin. Onnea teille kaikille aivan mahdottomasti! Erityisonnittelut siitä, että olette olleet kisakunnossa. Minä en ole ollut, enkä tiedä edes koska sitä olen. Pahasti tympäsee. Onneksi sain siirrettyä tämän viikon ilmomaksut koskemaan kuukauden päästä olevia KAS:n kisoja, joten on edes jotain kinkeriä jota odotella.

Keuhkovammaliiton Kotirannan alajaoston sivuhaarake kokoontui kuitenkin tänään Jokirannassa lumoavissa tunnelmissa. Miuku kävi esittelemässä Tepen päivänsäteen, Lumon:

lpIMG_5144.jpg
Juu ei oo söpö...

lpIMG_5116.jpg
... on surkian ruma suorastaan.

Että meillä suomalaisilla osaakin olla kaunis kansallisrotu, pikinokka pystykorva! Lisää kuvia *kliks*

Paikallinen koirakerho kokousteli tänään vuosikokousta, johon en kertakaikkiaan kehdannut lähteä yskimään keuhkojani pihalle. Odottelin kiltisti kotona Annen tuomia uutisia. Jotain pokaalinpoikasta sieltä kotiin tuli, mutta varsinaiset sijoitukset on mulle kyllä vielä ihan kysymysmerkkejä. Ehkä se vielä selviää kenen noi pytingit on.

Toipilaspäivitystä

Titus on ollut oikein hyvässä kunnossa. Vasta muutaman päivän kestänyt ruokintamuutos on jo mielestäni vaikuttanut juomiseen sen verran, että enää se ei kisko vettä kuin helteessä näännytetty rescuekoira, vaan saattaa vain ohimennen lipaista vaan vähäsen kupista. Naisiin sillä tekisi kovasti mieli. Onneksi tämä juoksuh*lv*ttimme alkaa olemaan loppusuoralla. Ei ole tämäkään sirkus helpottanut papparaisen elämätä.

Ellan motoriikassa ei ole muutosta selvästi parempaan tahi ainakaan huonompaan. Takaosa on sivusuunnassa hoipumpi kuin Misiulla oli missään vaiheessa, mutta silti se käyttää takajalkojaan askelluksessa aika hyvin. Nyt se pitää ulkoiluttaa pihallakin hihnassa, sillä sen yleisvire on kohonnut jo niin paljon, että se voi milloin tahansa yrittää ilospurttia. Sitä se ei saisi tehdä. Pitäisi vielä malttaa käyttäytyä hillitysti, vaikka vihlovat kivut näyttävät olevan taaksejäänyttä murhetta. Täydellä annoksella mennyt kipulääkekuuri on nyt ohi ja ollaan siirrytty hetkeksi ylläpitoannostukseen. Kivut eivät ole tulleet takaisin. Toipilaanaolo siis jatkuu.

Misiulla oli tänään illemmalla juhlahetki, kun se sai juosta takapihalla vapaana. Muut koirat ovat tallanneet sinne hienon polkuverkoston ja Misiun piti tarkistaa se kokonaisuudessaan. Välillä sen piti spurtata oikein vauhdin kanssa kun ei se vain kertakaikkiaan malta vain tassutella arvokkaasti. Takaosan käytössä on vielä toivomisen varaa, mutta hyvin tälläkin askelluksella eteenpäin pääsee. Vai mitä sanotte?

1235245314_mIMG_5368.jpg
Hei mä lennän taas!

1235245332_mIMG_5403.jpg

Osaan mä askeltaa ihan coolistikin *keskittyy 100:lla ettei ilomieli repeä*