Tänään oli Misiun ja Ellan yhteinen fysioterapiareissu. Samalla ajamisella myös Jannu pääsi silmätarkkiin. Ysivuotiaan Herra-Jannu-Hermannin näkimet ovat hyvin nuorekkaassa kunnossa. Vikalistaan ei tullut viivan viivaa ja terveyssarakkeeseen tuli merkintää yllin kyllin.

Fysioterapia aloitettiin kummankin koiran liikkeiden katsomisella pihalla. Misiu näytti nätin savinsa ja Ella... se vouhotti, touhotti, pyöri ja hyöri, ravasikin joo - ainakin 2 askelta. Loppu oli omituista ilokiemurtelua kun piti Kaisaa niin kovasti tervehtiä. Kaheli!

Sisällä Ella sai olla ekana vuorossa ja Misiu meni kevythäkkiin odottamaan. Vieläkin se Ellan oikea takajalka on korjausrefleksin kanssa laiskempi kuin se vasen, mutta parantunut oli tämäkin taas. Muutaman tasapainojutun jälkeen kartoitettiin Ellan arimmat alueet selkälihaksissa. Tietyt kohdat kasteltiin, niihin laitettiin geeliä ja mikrovirtaa antavat lätkät. Ella oli piuhoissa 20 minuuttia ja pitihän tästä virranjakamisesta kuvakin kännyllä napata:

1241634933_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Erittäin edustava kuva tilanteesta :D Noh - raportointimielessä siinä kyllä näkyy se mihin piuhat laitettiin. Etupäässä ne on tuon nauhan alla ja takaosassa ilman tuota vihreetä pantaa.

Lopuksi Ellan rankaa käsiteltiin ja kyllä se vain alkaa suoristumaan muutenkin kuin vain minun mielikuvituksessani. Seuraava aika on vasta kuukauden päästä 5.6. Näin ne vajaa viikon välein suoritetut käynnit vain harvenee. Hyvä!

Sitten vuoroon pitkästä aikaa Misiu. Halusin käyttää sen tarkistuksella kun se on nyt alkanut liikkumaan enemmän ja ottanut sen ravaamisen takaisin askellajeihinsa. Misiu sai hieronnan ja selkärankakäsittelyn. Se on enemmän kuin hyvässä kunnossa. Ei mitään kirrauksia, lihaksisto tasapainossa ja hyvässä massassa. Lyhyesti sanottuna, se on terve kuin pukki näissä olosuhteissa olla voi :D Minä itse näen siinä vielä tasapaino-ongelmia lujassa laukkavauhdissa ja käännöksissä, joten missään agiliitokunnossa tyyppi ei ole, mutta arkielämän kannalta ei ole mitään estettä miksei se voisi elää normaalia elämää. Että pääsi tämänkin päivän vielä näkemään ja kokemaan!

Otin minä Misiustakin kuvan. Tuo "käsittely" kun on siitä niin kovasti vastenmielistä...

1241635292_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tyyppi nauttii JOKA solullaan. Rellottaa selällään puoliunessa ja piereskelee! Jepjep, rentoutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Ihana nähdä kun koira nauttii käsittelystä!

Ollaan me treenattukin!

Fyra kävi maanantaina agipalaverin jälkeen tokottelemassa. Pikkuisen satoi vettä, joten melkein siirsin treenin suunnitellulle tiistai-illalle, mutta koska ei olla sokerista, treenittiin silti. Hyvä niin, sillä tiistaina satoi vielä enemmän :D

Rakensin ruudun taas valmiiksi Fyran ollessa autossa, mutta aloitin kuitenkin noudoilla. Nyt ne sujui hyvin eikä F vilkuillut ruutuun. Heittelin kapulaa menemään ja päästin Fyraa vähän "varastamaan" kapulalle. Pakenin kun se nappasi kapulan suuhun. Halusin nyt treenata ennen kaikkea sitä intoa tuohon kapulalle menoon ja luokseni tulemiseen. Luovutuskohtia en viilaillut, vaan vapautin Fyran kapula suussa jo melkeinpä ennen kuin se saavutti minut.

Noudot palkkasin ruutuleikillä. Eka ruutuunmeno palkalle ilman että F näki palkan viennin (se oli valmiina). Toka niin, että se näki kun jätin sinne namin ja haalasin F:n ruudusta pois. Kolmannen namiviennin F näki kauempaa, mutta seurautin sitä vähän aikaa ennen kuin päästin ruutuun. Lopuksi vielä lyhyeltä matkalta ruutuunmenoja ja lentäviä nameja perään.

Kaukot otin nyt meille ennätyspitkältä matkalta (n. 10 m). Istu-Maahan-Istu -kuviokellunta meni täydellisesti. En aio olla vaatimaton ja sanoa että hyvin, sillä se voi aina sisältää pientä säätövaraa. Tässä sitä ei ollut. Niitä ei ois voinut tehdä sen paremmin kuin pikkumusta ne teki. Mie olisin voinu tanssia ripaskaa ilosta, mutta jätin väliin. Ois varmasti näyttänyt vaan sadetanssilta ja sade ois yltynyt.

Vimosena harjoituksena käytiin kiertämässä Maskun sähköpömpeliä eli tekemässä meidän versiota merkin alkeisharjoituksista. Nyt pysäytin sen pari kertaa "merkin" viereen. Ajattelin, että josko palvelisi meidän luoksetulon pysäytyksiä. Meni ihan jees. Tahtoisin pysähdyksistä napakammat, mutta lisätään tämän napakkuuden kasvattaminen nyt treeniohjelmaan kun tuo kauko-asia on saatu kondikseen.

Mittees muuta?

Ollaan oltu Jennin kans 2 päivää kotosalla. Tiistaina Jennillä oli vähän kuumetta ja valitteli pääkipua. Paree oli olla kotosalla. Tänään olikin sitten se "lakisääteinen" kuumeeton päivä ennen hoitoon vientiä. Eron eiliseen kyllä huomasi, sillä tänään on Jennin uusi kitara soinut melko sooloja. Isänsä on opettanut sille A-mollin ja D-mollin (kai ne noin meni) ja niitä sitten saan kuulla vuoron perään. Ei kyllä ole hajuakaan meneekö ne oikein, mutta who cares? Rokkari mikä rokkari!

Jokirannan agilitykenttärojekti etenee. Nyt on jos kontaktiesteetkin hankittuna. Vaativat "pientä laittoa", mutta eiköhän sekin järjesty.

Huomenna on agiliitokisat Femman ja Konnan kanssa Kokkolassa. Mitenhän sitä saa itsensä keskellä viikkoa kisamoodiin? No, se jää nähtäväksi.