Kiirettä on agiliidon parissa viime aikoina riittänyt. Pitää ihan itseä varten purkaa tämä päivityspimento, että sitten joskus muistaa mitä on tullut mokailtua.

Kajaani 7.6.09

Jennan kanssa polkaistiin TIO:lla Kajaaniin kokoonpanolla Ornella, Femma, Konna ja "Konnan pehmolelu" Misiu. Matkalla taivaalta tuli kaikkea muuta paitsi pieniä mummoja. Pyhännän jälkeen pellit kolisi peukalonpään kokoisten rakeiden voimasta. Välillä tarvittiin aurinkolaseja, välillä vikkareiden nopeinkaan vaihde ei tuntunut riittävän. Odotukset kisapaikan sään suhteen olivat nollassa. Onneksi me molemmat oltiin varauduttu vaatetuksella, jolla normaali ihminen selviäisi viikon reissun. Vaihtokamppeista ei ollut pulaa :D

Muita RAAHE-lipun alla kisaavia Kajaanissa edustivat Pia, Jola & Viski, Sara & Siru ja Satu & Myyrä. Tuomareina toimivat Mika Moilanen ja kolmosten vimosen startin otti Tuomo Pajari.

Moilasen Mikan rata oli pitkä, mutta suoraviivainen. Vaikeudet tulivat vauhdin kautta esille, kun kunnon baanauksen päätteeksi piti tehdä yhtäkkiä jotain nokkelaa. Radan alussa oli vekkuli suora putki, jolta piti kääntää koira salamannopeasti putken vieressä olleelle aidalle takaakiertoon. Siinä nähtiin monia versioita jarrutuksista ja aika moni niistä meni vähän pitkäksi. Osa koirista sujahti takaakierron sijasta takaisin putkeen.

kniIMG_2656.jpg
Femma lähdössä radalle. Korkkasin uuden kisapaitani. On se kiva!

kniIMG_2754.jpg
Konna jarruttaa

Femma meni tämän radan nollan edestä nokkelasti. Ei se ollut mitään parasta yhteisesitystämme, mutta omalla tavallaan erittäin onnistunut vääntö. Ohjaussuunnitelma piti muuttaa lennosta useampaan otteeseen kun näköjään vieläkin suunnittelen radan hitaammalle Femmalle kuin se onkaan. Vain yksi säädöistä ryssi niin, että se näkyi ulospäinkin, muut menivät katu-uskottavasti ;-) Nolla kuitenkin, viis ja risat alle ihanneaikaan ja sijoitus neljäs n. 20 kisaajasta. Aika hyvin!

Konna oli myös oikein fiksu. Se pääsi ajattelemaan ja lukemaan rataa oikein toden teolla. Loistavinta oli ehkä vauhdikohdan jälkeen tehty ennalta pelkäämäni välistäveto, joka onnistui käsittämättömän hyvin. Ehkä me jo osataan jotain? Yksi kökkökohta meillä tuli puomin alastulosta kun luulen eli kuvittelen sen tehneen alastulokontaktivirheen (meillä niitä juoksuja harjoitellaan, positiivista ettei himmannut). Niin kuvitteli Konnakin kun sen ilme oli hetken sellainen "anteeks, ei ollu tarkotus". Tilanne aiheutti seuraavaa hyppyä ennen pyörähdyksen ja vielä otettiin okserin yli putkeen rynniessä rima alas.  Viimeiset vinkurat kopioin Riekin Pirkon & Nuccan koukeroista ja ne toimivat Konnalle loistavasti. Kiitos Pirkko hyvästä ideasta! Tuloslappua lukiessa huomasin, ettei Konnalle ollutkaan laitettu sitä puomin alastuloa virheeksi. No nätti se alastulo ei ollut, joten sai se Konjamiini hetken miettiäkin mitä unohti :D Konnan tulos kymppi, ihanneajan alitus 9 ja jotain. Sijoitusta en muista, oisko ollut kuudes.

Jos Moilasen radalla koira sai ajatella itsekin, sitä se ei missään tapauksessa saanut tehdä sitten Pajarin radalla. Päivän toinen startti oli profiililtaan täysin erilainen. Oli kiipeilyesteiden alta meneviä putkia, takaakiertoa, välistävetoa jne.  Rataantutustumisessa tuskanhiki kirposi yhdellä jos toisella ja minä uskalsin tomerasti luvata Femman joutuvan mammalomalle jos nyt tulisi se tuplanolla ensi vuoden SM-kisoja varten. Olin aivan varma, että se hylätään jo ensimmäiseen putkiansaan, jossa U-putken keskeltä piti kaivaa puomi.

kniIMG_2877.jpg
Siitäpä sitä puomia alettiin kaivamaan

Femma on kuitenkin tullut aika paljon viisaammaksi noiden putkien osalta ja multa pääsi melkoinen WAUJES kun se osuikin sille puomille. Se myös selvitti toisen putkiansan ja meille tarjoiltiin nollavoittoa oikein tyrkyttämällä. No ei tarvii Femman lonkkakuvausaikaa alkaa varailemaan eikä tarvinnut pitää nollavoittojuhlia. Tilanne sai alkunsa Femman ottaessa melkein lentokeinun ja minä en päässyt valssaamaan keinulla suunnitelmani mukaan Femman edestä. Seuraavalla esteellä jouduin säveltämään ja eihän sieltä irronnut mitään fiksua. Femma pyörähti, hyppäsi paikaltaan ja tiputti riman. Tulokseksi kymppi ja voittajan ajasta jäätiin alle sekunti, mutta kuitenkin toiseksi nopein miniaika. Ilman tuota pyörähdystä ja mun mokaa... no... jos mummolla ois munat vai miten se nyt olikaan? Tämä kuitenkin osoitti sen, että kyllä me Femman kanssa niistä nollavoitoista ihan oikeasti kisataan kun rata, ilma, ÄÖ, olotila, terveys ja muiden epäonnistuminen on kohdillaan. Vain kuusi miniä sai tuloksen. Se kertokoon kieltään radan haasteista.

kniIMG_2899.jpg
Tästä vauhtikeinnusta alkoi meidän alamäki ja voittonolla lipsahti muille. Voiko vielä pidemmälle keinua juosta?

kniIMG_3011.jpg
Takaa, takaa, takaa...

kniIMG_3012.jpg
Nanosekuntia myöhemmin samalta aidalta. SEHÄN venyy!

Konna oli tällä radalla aivan alusta saakka samalla kanavalla kuin minä. Me oikeasti tehtiin yhdessä hommia ja sellainen oli tuloskin. Kipaistiin nolla ja sijoituttiin toiseksi. AVAutuminen oli lähellä! Mitään en siitä radasta Konnan kanssa muuttaisi. Se oli siinä! Palkintojen jaossa saatiin seuraa Piasta ja Viskistä, jotka olivat nollalla kolmansia. Hyvä me!

kniIMG_3047.jpg
Konna tahto oman ruusukkeensa

Mun kameralla otettiin tuolla Kajaanissa jotain kuvia. Niitä on nähtävänä kuvakorissa *kliks* ja kuvaajina ovat olleet minun lisäkseni ainakin Jenna & Sara. Liekö Piakin käynyt välillä kameran takana.

Kotimatkalla poikettiin Jennan kanssa vielä juoksuttamassa koirat. Kiva kun tuo nelikko tulee niin hyvin juttuun keskenään, vaikka kolmesta eri huushollista ovatkin.

kniIMG_3082.jpg
Konnan kutsu on käynyt. Kääpiöt tänne!

Tornion SM-kisat 13.-14.6.09

Lauantaina kisattiin joukkuemestaruuksista ja RAAHEa edustivat mineissä Jennan ja kääkät Ornella & Nilla, Pia & Jola ja minä & Femma. Varakoirana joukkueessa oli Misiu, joka vain hengaili kisapaikalla ja nautti tunnelmasta. Radalle joutuessaan se olisi käynyt kiertämässä ensimmäisen esteen panta kaulassaan hylsyttämässä. Makseissa oltiin liikenteessä vajaalla joukkueella, joka tarkoitti tulospakkoa kaikille. Kolmella koiralla saa kuitenkin osallistua ja tämmöselle pienelle seuralle kahden joukkueen kasaaminen on jo kunniakas suoritus. Makseja edustivat minun ja Konnan lisäksi Pia & Viski ja Sara & Siru.

Minä sain molemmilla aikaiseksi kaksi kelpoa ja kivalla fiiliksellä tehtyä rataa, mutta harmillisesti piti tehdä YKSI ratkaiseva moka kummankin kanssa. Nämä sitten toivat hylsyt, jotka samalla hautasivat haaveet joukkueen kokonaistuloksen saamisesta. Kyllä mua henkilökohtaisesti harmitti. Muut yrittivät lohdutella. Vaikka itse tiedän joukkuekisan meiningin ja sen, että kukaan ei yksin mokaa mitään joukkuesuoritusta, kyllä se silti tovin jos toisenkin itseä sapettaa kun ei pysty veitsi kurkulla -tilanteessa onnistumaan. Pää ei kestä tai jotain, en tiedä. No puretaanpa tilanteet, olen niiden ja itseni kanssa jo sinut :D

Miniradalla oli vekkulisti heti toisena esteenä umpikulman pujo. Raahe saa leuhkia sillä, että jokainen koira osui heti sille oikein. Hyvä me! Femma lähti radalle joukkueemme kakkosena ja kun yksi hylsy oli jo alla, Femman piti väkisin saada tulos aikaan. Alkuradasta hieman varmistelin. Fe teki hienon puomin alastulokontaktin, mutta siitä lähtiessään se liukastui. Rytmimme meni sekaisin ja jouduin tämän vuoksi viemään Femman hiven erilailla seuraavan aidan takaakierrolle. Se vielä räpisteltiin, muttei seuraavaa. Tuuri ei kantanut niin pitkälle, vaan hylsy tuli - koko joukkueelle. Siinä Femman kanssa hetki keskenämme touhuttiin ja jatkettiin rataa fiilistellen ihan täysillä. Se tuntui hienolta.

Konna lähti joukkueemme ankkurina. Alla oli Viskin nolla ja Sirun vitonen. Tiesin, että nollalla oltaisiin tuloslistalla suorastaan yllätyksellisen korkealla, mutta mielestäni se ei häirinnyt keskittymistäni. Maksien rata oli paljon suoraviivaisempi ja vauhdikkaampi kuin minien ja ansapaikat tuli vauhdin myötä. Konna kulki upeasti, mutta aivan radan lopussa olleelta A-esteeltä se lipsahti selkäni takaa putkeen sen sijasta, että olisi suorittanut edestäni aidan. Vikaa oli meissä molemmissa. Minä olisin voinut seisottaa Konnaa A:n kontaktilla huolellisemmin ja vastaavasti Konna olisi voinut jättää sen omatoimisen radan lukemisen pikkuisen vähemmälle. Mun selän takaa ei yleensä ole putkia suoriteltu. Hylsy tarkoitti joukkueen jäämistä ilman tulosta. Tämä söi sielua vieläkin enemmän kuin Femman hylsy, jonka syyksi pistän enemmän sen liukastumisen kuin meidän epäonnistumisen. Tämä oli epäonnistumista ja epäonnea. Katsomon kohahdus ja sellainen iso EEEEEEEEEIH-huokaus kuitenkin kertoivat, ettei meidän suoritus jättänyt jengiä kylmäksi. Hyvä rata, harmi vaan ettei ollut täydellinen.

Kuuluttajat huomioivat RAAHEa ja cardeja hienosti. Konnan radan aikaan RAAHE oli järjestämässä "jymypaukkua" tai jotain sinnepäin. Femman ja minun ollessa radalla, ämyreistä kuului RAAHEn olevan tunnettu nimenomaan agiliitävistä cardiganeistaan. Tiaisen Mirkun Pandan ollessa YliKS-joukkueradalla, kuuluttajat totesivat cardiganeja olevan radoilla jo kohta shelttejä enemmän. No siinä kuulutuksessa tais olla hivenen lapin lisää, mutta kyllähän noissa SM-joukkueissa juoksi yhteensä 6 cardia (Femma, Jola, Unssi, Alma, Panda ja Nelli) plus listoilla varakoirana näkynyt Misukka seitsemäntenä. Tiesivät myös cardit harvinaisemmiksi kuin serkkunsa, mutta ihmettelivät missä on pemut SM-kisoista. Nii-iin, missä? Toivottavasti ensi vuonna tämä asia on korjattu.

Yö käytiin nukkumassa kotona Raahessa ja sunnuntaina startattiin uudelleen, nyt yksilökisoja katsomaan. Aivan aamusta emme kyenneet starttaamaan, mutta ehdittiin onneksi näkemään osa finaaliradalle karsivista hyppäreistäkin.Makseissa ja mineissä oli paljon hienoja suorituksia, osa jopa sellaisia veret seisauttavia taidonnäytteitä. Medeissä Suomen kärkikoirien suoritukset loistivat selkeästi sen lopun medimassan seasta.

Torniolaiset olivat järjestäneet upeat kisat ja finaalien aikainen jännitys oli käsinkosketeltavaa. Maksien finaalissa mulla oli vähän rahua voittajavedossa pelissä, mutta ihan täysin nappiin ei nyt Jossun veikkaus mennyt, vaikka vierestä vietiinkin. Sivuosumia ei kuitenkaan lasketa, valitettavasti. Videokuvaa Torniosta on nauhalla, mutta sen editointi tapahtuu joskus paremmalla ajalla. Royal Caninin sivuilla on kuitenkin nähtävänä yksilökisan finaaliratoja osoitteessa: http://www.royalcanin.fi/agism09/    (Vinkki: Alma-cardin finaalirata MINI ja nro 012)

Ensi vuonna SM-kisat käydään Vantaalla. Tavoitteena ja haaveena on olla mukana niissä kinkereissä toivottavasti molempina päivinä. Koskaan ei kuitenkaan tiedä mitä eteen tulee ja kuinka tie menee mutkaiseksi. Viime talven sairastelut ja shokkihoito on opettanut nöyräksi ja ensi viikolla oma puukon alle joutuminen voi hidastaa tavoitteisiin pääsyä, mutta periks ei anneta. Se ei kuulu tapoihin :D