Olin kotiviikonlopusta niin innoissani, että on jäänyt raportoimatta meidän perjantai-illan yöjuoksu. Heini, Miuku ja mie käytiin ensin ostamassa "pohjia" kasin jälkeen Siwasta ja käännettiin Lagunan keula kohti Kalajokea. Näyttää varmaan menomeiningiltä paikallisten silmissä, mutta illuusio rikkoutuu kun paljastan, että pohjat oli Fantaa ja PepsiMaxia ja 8-tieltä kurvattiin sivuun jo hyvissä ajoin ennen Kalajoen hiekkasärkkiä. Me käytiin lulluttamassa Vasankarissa corgipentuja, meän Woodyn vajaa 7-viikkosia lapsosia.

Tässä omat suosikit yhdeksiköstä:

poikaA.jpg
Isompi brindle poika

poikaC.jpg
Blondattu Mini-Woody

tyttoD.jpg
Vahvin tyttönen

mutta KAIKKEIN ylivoimaisin suosikki oli pikkuinen, mutta pippurinen soopelineito, jonka me ristimme Kurreksi. Kyllä sillä ehkä joku muu nimi oli, mutta ei me "tädit" sitä kuunneltu. Kurre mikä kurre! Näyttelykehien suurinta voittajaa siitä ei ehkä tule (tai mistä sen ikinä tietää millaiseksi mikäkin pentuloinen kasvaa), mutta noissa harrasteasioissa sillä voisi olla mielipiteensä sanottavana...

tyttoCpah.jpg
Pilllskatti eli tulllskatti, että se olikin aktiivinen kapistus, Kurre siis.

Pentusten kuvat löytyy kiinnostuneille silmille *TÄÄLTÄ*

Kotimatkalla saatiin sitten kuningasajatus käydä katsomassa auringonlaskua ja uivia hirviä Piehingin padolla. Auringonlasku me löydettiin, hirviä ei.

1243889671_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Siimeläinen melkein 10 vuotta

1243889729_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1243889701_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Tunteita ja...

1243889747_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
... "tuoksuja"

Kyytiläisenä olleet koirat sen sijaan löysivät yhtä sun toista. Siime toi meille siimaa metri tolkulla. Misiu kantoi pikkukiviä. Pipari - tuo katurakkien kaunistus - teki kuitenkin kaikkein ihastuttavimman eli vihastuttavimman löydön ja palasi "kaadoltaan" ylpeänä IHMISPASKALTA haissen. Pari kertaa siinä kävi mielessä ajatus kokeilla tarttuuko isot kalat Pipari-nimiseen syöttiin jota remmistä pidellen padolta vedessä uitetaan, mutta uhkaukseksi jäi. Aikamme siinä hyihyteltyämme ja yökättyämme päätettin puskea paskalla kuorrutettu Pipari takakontin häkkiin ja kotimatka alkoi. Ensimmäisen mutkan jälkeen piti pysäyttää auto kun kukaan meistä kolmesta ei enää naurultaan ja yökkäämiseltään nähnyt eteensä. Haju oli sanoinkuvaamaton.

Kasitiellä ajettiin ikkunat auki satasta ja oltiin aivan varmoja seuraavan päivän kasvohalvauksesta. Jos ikkunat sulki, vedet tulvi silmiin ja yökkäysrefleksi jatkoi toimintaansa. Vaihtoehtoja avoautoleikkimiselle ei siis ollut. Ikkunat pysyivät pääasiassa auki ja tukka hulmusi.

Heinin kanssa jätettiin Miuku, Siime ja aromiterapeuttikoira Pipari kotiinsa ja käytiin autontuuletuskeikka vielä Rivin kalasatamassa. Taivas oli jo tuolloin tulipunainen ja reissu kannatti. Ehdittiin juuri näkemään kun monta kymmentä joutsenta kohosi punaiselle taivaalle rantaheinikosta. Wau! Onneksi oli kamera mukana, että edes hieman sai tilannetta ikuistettua.

1243889774_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tok-Tok-Tokottelua

Lauantaina käytiin Miukun, Mirkan ja Hannan kanssa tokottelemassa. Mukana oli vain Fyra, joka teki ruutua, kakeja, noutoa ja paikallaoloa. Laitoin Fyralla myös alulle takapalkkauksen ideologian. Sillä ei ole koskaan vielä tätä harjoittelussa käytetty, mutta esmes luoksetulon pysäytyksissä tämä toimi Tinkalla aikoinaan loistavasti, joten Fyra saa kokeilla tämänkin naminsyönnin ilon.

Valmiiksi rakennettu ruutu oli nyt aluksi vaikea hahmottaa. Ollaan lusmuiltu tokottelusta koko juoksutauko ja sen huomasi. Fyra merkkasi ruutumerkeiksi roskatkin maasta. Löytyi se ruutu lopulta kun vain odotin ja annoin koiran kokeilla. Onneksi tuo sentään aika usein yrittää itse tarjota erilaisia asioita kun minä vain maltan odottaa. Musta sai jättipalkan kun ruutu löytyi. Helpotin tälle treenikerralle loppuja ruutuharjoituksia kovasti, mutta jospa sillä saisi tsemppiä taas jatkoharjoitteluun.

Kaket meni loistavasti. Ei niistä sen enempää. Noudoissakaan ei isompata moittimista paitsi se kapulan luovutuspaikka, joka tahtoo Fyran niin päättäessä olla minusta katsottuna turhan paljon etuviistossa oikealla. No hiotaan tätä paremmaksi. Olisihan se kamalaa olla täydellinen :D

Paikallaoloissa ei moittimisia. Vähän koitti vaihtaa lonkka-asennolle kun menin sen ohi ja taakse. Piti sitten vahvistaa makuuasentoa mitä ihmeellisimmillä ylihyppimissessioilla.

Lopuksi Miuku toimi Fyralle maalimiehenä rullaharjoituksessa viereisessä metsikössä. Kaikki kolme metsään suoritettua pistoa onnistuivat loistavasti. Fyra näki vain Miukun ensimmäisen lähdön, ei muuta. Maalimiehen siirtymiset metsikössä tapahtuivat Fyran selän takana. Viimeinen oli jo tosipiilo kun Miuku oli ryöminyt ison kuusen alle. Se ei Fyraa haitannut. Hyvin irtosi, haki, toi ja näytti.

Tasamaalla otettiin vielä pari rullantuontiharkkaa, jossa M ei pitänyt rullaa lainkaan kädessään vaan rulla oli maassa. Hivenen Fyra tätä asiaa mietti. Oli kokeillut ottaa Miukua nätisti hihastakin, että josko se irtoaisi rullaksi. Nyt täytyy tehdä paljon sille treeniä niin, että rulla todellakin on maassa eikä maalimiehen kädessä. Joo - olisi pitänyt tämä huomioida treenissä, mutta vaikka kuinka minussa virta 50% karjalaisverta, ei nuo hoksottimet ole nopeimmasta päästä. Virheistä opitaan jotta niitä voi korjata. Viisaus kasvaa.

Jokohan nämä meidän kuulumiset olisi ajan tasalla? Vähän PoNppien nämä tulee, mutta onpahan muistiin kirjattu. Ei sitä aina tarvitse yrittää olla järjestelmällisempi kuin onkaan :/