Eilen illalla treenittiin Tupoksella Femman kanssa. Konna on nyt tauolla agiliidoista tämän puolikuntoisen käteni vuoksi, mutta tuskinpa tämä tauko Konnan kannalta (tai oikeastaan Mamman vinkkelistä tarkasteltuna) huonoon paikkaan tuli. Konjamiini trenailee palveluskoirien ässämmeihin ja saavatpahan keskittyä rauhassa ukkojen pelastamiseen kun en ole välissä hämmentämässä. Kyllä me sitten taas ehditään.

Femman kanssa eilen oli kaikista vaikeinta pujottelu. Miten ihmeessä se on voinut levitä meillä noin käsiin. Ihan ihme sekoilua. Kapeatelineisellä kujapujolla homma onnistui joten kuten ja lopussa jopa hyvinkin, mutta sillä leveämpikehikkoisella tavispujolla Femma hyppi paitsi pujottaessaan, myös sen kehikkoraudan yli ja tulos oli aika karseaa. Jotenkin sillä ei pysynyt ajatus mukana ollenkaan. Pujotreeniin, pujotreeniin. Tilasin itselle kujapujon Agimetiltä, mutta sen saan vasta syyskuussa, joten täytyy siihen saakka turvautua muihin konsteihin.

Itselleni vaikeuksia tuotti eilen - ylläri pylläri - käsi. Se oli jotenkin tavallista kipeämpi ja liikkui omituisesti. Mokoma sitten vaikutti tietenkin koko yläkropan käyttöön ja pakkovalssit ja muut vastaavat notkeutta ja motoriikkaa vaativat jutut meni osin aika kökösti.

Kyllä me ihan hienoakin saatiin aikaiseksi, mutta en voi sanoa näiden olleen sellaiset treenit että ois tuntenut itsensä tai koiransa mitenkään lahjakkaaksi. Lopussa vielä helle vei Femmasta terävimmän menop*rk*leen, joten ei sitä oikein voinut isommasti junnata siellä radalla.

Jos nyt jotain plussaa edelliseen verrattuna pitää hakea, niin oma juokseminen tuntui paremmalta ja onnistuin olemaan jopa suoralla nopea. Femma hyppäsi hyvin ja tiukoin kurvein. Yhden harjoituksen onnistuin sillä tekemään kinkkisistä kulmistakin takaaleikkauksin, joten tuokin juttu alkaa olemaan jos ei nyt ainakin hyvällä mallilla niin hienolla alulla ainakin. A:n kontaktit teki kivasti, samoin keinun. Puomia ei mentykään.

Femmalla pidettiin nyt makupalakuppia kokoajan odottamassa treenikurvelon päättymistä. Kyllä se lisää kääpiöön tekemisen meininkiä ihan eri lailla kuin palkat kädessä piiperrys.

* * *

Kenttä:

Talo tärisee, jalat tärisee, pää tärisee, kenttä tärisee. Tapsa "lätkää" tuolla kenturaa tiukan tasaiseksi maanantaina tulevaa kivituhkaa varten. Tulee aika hienoa jälkeä.

1248433109_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Miten noin pienen koneen tärinä voi tuntua sisällä saakka?

1248433127_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Näin tasaista siitä tulee.

Mitä enemmän tuo kenttä tasoittuu ja valmistuminen tulee lähemmäksi, sitä enemmän jännittää ja olo käy kärsimättömämmäksi. Nyt pitäs kaivaa kalenterit esille ja miettiä passelia päivää Isomettä-kokoontumisajolle ja semmonen KIB-iltakin on aiottu pitää pienemmällä sakilla.

Ehotuksia niin Isomettäajoille kuin KIB-kerhon kokoontumiselle vastaanotetaan mielellään!

* * *

Viikonloppu alkaa tänään näyttelytoimikunnan kokouksella Muhoksella. Huomenna ja ylihuomenna menen Tyrnävälle sihteeraamaan paimennuskisoihin. Maanantai menee Ikeassa Hapiksessa ja tiistaina saa kai hengittää taas vapaammin kotosalla esteitä rapaten. Tuon kaatiskuormasta pelastetun kerhon ikivanhan putken jo pesin painepesurilla ja voin kyllä sanoa, etten muistanut sen olevan noin kirkkaansininen...

1248433531_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
Jenni treenaa. "Putkeen menemenemene!"