Kenttäprojekti koki pienen takapakin, joka loppupelissä osoittautui ehkä sen pelastukseksi. Jouduimme uusimaan maalämpöputket ja mikäs olisikaan ollut noille parempi paikka kun kentäksi kaavaillun alueen maaperä, jonne piti upottaa 600 m putkea. Aivan ei kentän alue riittänyt tuolle putkimäärälle, joten tarvittiin vielä "koirien valtakunnasta" lisätilaa kaivauksille. Pihalampi katosi, mutta tilalle tullenee melkein toinen kenttä koirien vapaasti juostavaksi. Sivutuotoksena ne saivat myös omat kalliot kun kentän alla olleet isot kivenlohkareet kasattiin koirapuolelle. Vai onko mulla siinä oman raunioradan alku?

Tältä meillä näytti heinäkuun alussa:

1248089545_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1248089555_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1248089566_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Etupiha oli kuin pommin jäljiltä, kenttä muistutti hävityksen kauhistusta ja ukot hikoili putken kimpussa kaksi pitkää päivää iltamyöhäselle saakka. Lisäksi on tullut vielä kaikki asennustyöt, kuoppien täyttämiset ja vieläkään ei olla aivan lopussa tätä lämmitysprojektia. Jäljellä on systeemin säätämistä ja jotain tiivistejuttuja. En niistä niin ymmärrä.

Se mistä jotain ymmärrän, on tuo kentän alue. Viime perjantaina Tepe ja Joona kävivät siistimässä kaivinkoneen jäljet tasaisemmaksi ja nyt meidän treenimysalueen tila on tällainen:

1248089938_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tänään sitä kuulemma vedellään vielä karhella tasaisemmaksi ja seuraavan kerroksen materiaalitkin on tilattu.

Eilen kävin testaamassa PK-tottiksen kaavion mahtumisen tolle kentälle ja ainakin minun 40 askelta meni sinne loistavasti. Se on jo nyt niin tasainen, että tottistelu onnistuisi kelvollisesti, mutta eipä hättäillä. Keskeneräsellä ei treenata. Korkeintaan vaan pyöriskellään ihmettelemässä :D

Jännittää!