... nooo... Tupokselta tietenkin! Mitään muuta selitystä sille ei ole. Fyrasta on yhtäkkiä tullut pätevä liitelijä. Tänään se paikkasi juoksuista Femmaa kolmosten valmennuksessa ja ja ja... oli enemmän kartalla kuin yksikään niissä treeneissä olleista kolmosen koirista. Minä jaksoin olla joka treenin jälkeen aina vain enemmän ja enemmän innoissani ja ihmeissäni tästä suuresta viisaudesta. Käsittämätön pakkaus!

Fyrahan on nyt loppukesän / alkusyksyn aikana käynyt Tupostelemassa varmaan harrastusuransa aktiivisimman rupeaman ja kyllä se alkaa näkymään menemisessä. Täällä kotona saadaan aina hienojen treenikertojen välillä vielä  niitä nöyryyttäviä esteidenohitushöntsätreenejä, mutta nyt taidettiin päästä hieman juonesta kiinni, miksi se niin tekee. Jossu koittaa nyt pienentää käsiohjausta ja keskittyä kropan käyttämiseen huitomisen sijasta... josko Fyrakin alkaisi kulkea pienemmillä kurveilla.

Puomin ylösmenoille pysähtyi jokaiselle kysymään lupaa jatkaa. Yhden A:n alastulon loikkasi, mutta loput onnistuivat. Jopa nekin, joissa juoksin siitä jo ohi. Yhtään aidan ohitusta ei tullut ja takaakierron okserille se teki suorastaan loistavasti. Erotti hienosti U-putken ja A:n erot eikä rynninyt mielivaltaisesti jommalle kummalle. Joitain pidempiä kaarroksia tuli, mutta kerta kerralta niitäkin tulee vähemmän.

Päivän teemana oli myös "kädetön" ohjaus. Vedettiin aika kinkkisiä kurveloita käyttäen vain ääntä ja yläkroppaa. Fyra meni kyllä juuri niinkuin kropallani ohjasin. Vimonen kurvi meni pätkittynä ok, mutta siinä en enää koko kurvilla onnistunut ihan ilman tök-tökkejä. Muilta osin kyllä loistavia vetoja Fyralta ja kai pikkusen minultakin. Minähän se sille kurvit kerroin.

Konnakin oli ihan pätevänä tänään, mutta kyllä se nyt jää tuon Fyran varjoon tältä treenikerralta. Se oli hyvä, toinen oli yllättävän loistava! Konnan kanssa tehtiin okserilla tulitikkuja ja saatiin kotiläksyksi harkata mokomaa loikkaa. Läksyt luettiinkin heti Jokirantaan tultuamme. Minnalle terveisiä, että takaakierto ja persjättö onnistuu jo, mutta vaati se parit toistot että alkoi jouhevasti sujua.

Konnahan tekee just sellaiset kaarrokset kuin minä ohjaan. Jos en ohjaa, menee pitkälle ja höpöksi. Jos ohjaan liian tiukasti, kolisee. Jos ohjaan rennosti ja pidän vauhdinsäätelyn kohdillaan, menee loistavasti. Konnassa harvoin on vikaa, mutta meidän yhteinen kielitaito on aina välillä vähän hoonosoomi-asteella. Tämä paljastui aika hyvin tuossa kädettömässä ohjauksessa.  Kun sain yläkroppani ruotuun, oli Konnakin hienosti toivotulla kurvilla. Jos kroppa kertoi toista, Konna kyllä kuuluvasti ilmoitti koko Tupokselle ett räyh-räyh-kartturin-merkit-on-huonot-ja-reitiltä-tiputtiin. Ei siis riitä, että Minna siellä koutsaa. Tuo ylinero elikkokin vielä kommentoi. Noh, palautteestahan sitä opitaan.

Erityishuonoa tänään oli keinu. Että se voi olla Konnasta yöks-este. Sitä pitää harkata taas vaihteeksi paljon. Pujot oli tänään loistavia, enkä mä valittamista löydä hallin puolella otetuista puomista ja A-esteestäkään. Okseria lukuunottamatta hyppäs tänään hyvin. Kuulollakin oli kun vain sain annettua sille käskyt ajoissa.

Kotiin tultuani piti uusi pujo viedä heti kentälle ja kokeilla sitä Konnan ja Fyran kanssa. Konna teki kotiläksyt Mammaa odotellessa, Fyra teki vain muutamat pujot. Huomenna Femman vuoro korkata kiemurtelukepit.

Nyt Kotikadulle!