Illan hämärässä, talon hiljennyttyä piti äidinkin kokeilla tyttären uusia (käsittämättömän kalliita) vesivärejä ja tuhlata yksi (jälleen ällistyttävän kallis) vesivärimaalauspaperi. Verestin muistojani yläaste ja lukioajoilta, joissa kuvis oli yksi suuria suosikkejani. Vesivärejä inhosin. Enää en ole niin varma, vaan ehkäpä tätä seurustelua mokomien leviävien värivanojen kanssa voisi jatkaa vielä joskus toistekin. Olisi vain sitä aikaa opiskella kouluaikana skippaamani tekniikat, jotta suttujen sijaan tulisi tulostakin.


Oikein mielikuvitusta kun oikein pinnistin, keksin aiheeksi CARDIN ja ISON METSÄN :-D

Tänä iltana olen ehtinyt paljon. Vesivärikauppojen lisäksi poikkesin hakemassa Kattille ihkaensimmäisen ikioman näyttelyremmin M&M:stä. Murehdin päiväkausia kun Kattille testamentattu Tinkan perintöhihna oli kadonnut, joten eihän sellaista voinut korvata muulla kuin Rescolla. Turhaa on tietenkään sanoa, että Rescoa kotona ketjuun (sekin Nolan perintöä) kiinnitellessä se alkuperäinen hihnakin löytyi. Varma tapa löytää hukkunut tavara on hankkia sen tilalle uusi. Hauskaa? Kyllä. Edullista? Ei.

Tupokselle mukaan lähtivät Konna ja Femma ja Konnan-Mamma. Meillä oli oikein mukava treenikerta. Piti kokeilla muutamia ihan höpöjuttuja ja todeta, että ehkä melkein voisi onnistua jos, vaikka, kuin, kunnes... Onnistuin myös kurvaamaan parit kurvelot niin, että mun hymy ois varmaan valaissut sen Minnan hallin silkasta osaamisen ilosta. Konna teki vain yhden himmailun A-esteellä, puomit toimivat. Renkaan se hajotti kerran. Rimoja tuli treenien aikana alas vain kaksi. Vaikeista kulmista pujokin löytyi hienosti, vaikka yhdessä lähetysharjoituksessa Konna kyllä löysi kaikki muut esteet paitsi sen pujon :D Femma oli kontakteilla taas supermahtava. Se myös kulki kivalla temmolla ja innolla. Putkipyörityksessä sillä oli hivenen uloslähtösuunta hukassa, mutta olipa se harjoitus siitä eestä vekkulikin. Pujoilla kesti vedättämisen hienosti, jos vain maltoin pitää lapaseni ohjaamassa. Kaiken kaikkiaan loistavat ja mukavat treenit. Kyllä kannatti lomailla 2 viikkoa kun liito maistuu makialta!

Nyt on huomenna alkavaa Helsinki-reissua varten pakkaukset pakattu. Käväisen vielä huomenna tovin töissä ja tulen sitten kotiin heittämään vimoset tavarat kassiin. En ole vielä varma supsutanko Kattin huomenna just ennen lähtöä vai vasta Vantaalla la aamuna. Kassotaan. Luva kävi uittamassa varpaansa ja partansa ammeessa ja se on toissapäivänä harjattu läpikotaisin. Nyt se saa "mettittyä" rauhassa kehänkiertoon saakka.

Elämä jatkuu, uomissaan ja sen ulkopuolella. Meillä ja muualla. Niin ja Pikku-Piikan maha jo kasvaa vauhdilla.