Minna oli suunnitellut vekkulit kurvit, joita sitten mentiin ensin turpa rullalla eli äänettömästi ja sitten vielä ilman käsien käyttöä. Siellä me sitte väännettiin pakkovalsseja ja muita lambadoita niin että välilevytyrät rytkyi ja selkäranka sai liikettä. Nyt kaikki esteille osumiset oli vain ja ainoastaan oman yläkropan ja rytmin oikea-aikaisuutta. Treenien parissa tuli taas jälleen kerran huomattua se, että mihin ihmeeseen sitä niitä käsiään ja kurkun aukomista radalla tarvitsee kun koirat pelittää oikeastaan paremmin kun ottaa niiltä häirinnän pois. Lopuksi otettiin irtoamisia ja sitten yhdistettiin palaset samaan treeniin, jossa piti kovasti irrota ja sitten olla tiukasti näpeissä. Monipuolista ja hauskaa? KYLLÄ!

Fyra oli oikeastaan ihan super, siis käsittämättömän hyvä koulutustasoonsa nähden. Jos mä päästin hypyllä pitkäksi (mikä onnistuu näköjään loistavasti...), sinne meni myös Fyra, mutta pääosin me kyllä onnistuttiin niin hienosti kurveista, että taisin kilpailla hangon keksin kanssa hymynaamasta. On se näppärä! Vain viimeinen harjoitus oli sille liian haastava, mutta se ei suinkaan ollut irtoamisen vaikeutta tai näppeihin tulemisen hankaluutta, vaan yksi ja ainoa sylkkäri takkusi pahemman kerran. Tästä kotiläksyä. Ei osata, ei musta eikä minä. Musta ei tajua kääntyä ja minä en tajua näyttää pienellä kädellä. Fyra teki sitten vimosen harkan vähän "vauvakurvein", mutta meiningillä. Sehän se on tärkeintä.

Konna oli aikaste näppärä myös. Myös sen kanssa onnistuin päästämään hyppyjä pitkäksi kun se minun aivojen antama ajatus hyppyrauhan antamisesta lipsauttaa sitten koiran jonnekin hornan kuuseen. Kun keskityin, kapeni ne kurvitkin merkittävästi. Tehtiin muutama harkka jopa näytösluontoisesti kerralla onnistuen ja vieläpä kuulemma hienosti. Jihaa! Tarkoittaako tuo suoritusvarmuuden kasvamista? Ehkä tai ei, mutta mieli oli iloinen, Konnallakin!

Yksittäisinä harjoiteltiin keinua ja yhdelle aidalle kaukaa lähettämistä. Kumpikin meni keinua nopeasti ja hypylle irtoamisetkin onnistuivat. Keinulla ruvettiin heittämään kummallekin palkkaa eteen, että jää se pienikin taaksekatselu ja minun odottelu pois. Kyllä ne tarpeen vaatiessa saa sinne keinulle hidastamaankin, mutta nyt haettiin keinusuorituksiin vähän sitä menemisen "räkää".

Mahti-ilta treenien osalta. Hallissa +2 astetta ja ulkona -29... että sellaisissa oloissa me treenitään. Me ei olla mittään kermap*rs*itä tuon ulkoilman suhteen ja hallin olot taas ovat ilmastoon nähden ihan luksusta. Mä tykkään!


Jotensakki noin ne meni, ehkei välit/kulmat ihan totuudenmukaiset. Ei enää muista.
Yksi kurvikin on ihan kokonaan unohduksissa. Mutta kädetönnä ja mykkinä kuitenkin.