Näyttelyn jälkeisenä maanantaina olimme järjestäneet paikkakunnalle jääneille tuomarivieraillemme mahdollisuuden tutustua paimenkoirien kouluttamiseen. Tästä hienosta tilaisuudesta ensiluokkaisen iso kiitos Minnalle, joka esitteli meille myös kokemattomampien koirien treenejä. Konkarikoirien Irkun ja Napin lisäksi saimme nähdä kodinvaihtajahistorian omaavan Miki-bortsun toiset oikeat paimennustreenit ja kahden Irkun 4-kuisen pennun pikkupikkutreenit. Jennikin sai toimia apurina pentujen kanssa ja sai huollettavakseen pikkupikkukaritsan, joka oli paimennustouhuihin vielä ihan liian pikkuinen ja heiveröinen. Jenni ei pannut tätä tehtävää lainkaan pahakseen.  

Koirat pelittivät hienosti. Konkarit käsittelivät isompaa ja pienempää laumaa yhdessä ja erikseen. Mikin kokemattomuutta oli vaikea näin noviisin silmin nähdä ja ne pennut – ah mitä pakkauksia! 
 

"Maahan!"
 
Ei tuomarivieraammekaan ihan helpolla päässeet. Tuulan hommaksi tuli kokeilla paimenkoiran ohjausta ja Dorotan kärsivällisyyttä mitattiin lampaiden laskennalla. Kumpikin suoriutuivat tehtävästään hienosti, joskin Dorotan sinnikkyys suorastaan ihmetytti. Saatu lukumäärä (97) oli täysin sama kuin katraan päälukukin oikeasti oli. Hämmästyttävää! Jos joku pitää pikkujuttuna, niin sopii itse kokeilla laskea tuollaista katrasta sekoontumatta laskuissa välillä.
 
 
"Well... I think that 97..."
 
Minä tietysti kuvasin. Ilma oli juuri sopiva ja pystyin olemaan niin lähellä työskenteleviä koiria, että sain mielestäni oikein kivoja tilanteita vangittua muistikortille. Sinne tallentuivat myös Tyrnävän peltojen sääsket, joita oli tuhottomasti.
 
 
 
 
Lisää kuvia: *kliks*