Katri & Dani Ylivieskasta, PAIM1-koulari ja kakkossija

Viikonloppu vierähti paimennuskokeissa Tyrnävän pelloilla. Olin oikein likietuisella paikalla toimiessani arvostelevan tuomarin, Päivi Rannan sihteerinä. Kirjasin ylös pisteet ja lisäkommentit ja otin kakkos- ja kolmosluokan koirille suoritusaikaa. Ajanotto olikin se homman vaikein osa, sillä enhän minä torvi tajunnut, että tuon "uuden" puhelimen ajastin on muodossa hh:mm:ss. (Mikä "munakello" se sellainen muka on - HÄ?) Eka koira saikin suoritusaikaa 12 tuntia. Onneksi huomattiin tämä pikkujuttu siinä vaiheessa kun aikaa oli jäljellä 11:54:37. Hetken mietin, että kummallisen hitaasti menee tuo ensimmäinen minuutti ja koira on jo radan puolivälissä...

Viikonloppu huipentui siihen kun suosikkibortsu Irkku (Somollis Eira) & MinnaJ suorittivat hienosti korkeimman luokan radan. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun SKL:n alaisissa kokeissa tämä luokka nähtiin ja ei se vain pelkkään näkemiseen jäänyt, sillä Irkku & Minna taituroivat sieltä vielä PAIM3-koulutustunnuksenkin 82 pisteellä. Toinenkin Minna (MinnaV) teki paimennuskoedebyyttinsä varsin katu-uskottavasti ohjaten MinnaJ:n 12-vuotiaan supermummo Viun kumpanakin päivänä ykkösluokasta läpi PAIM1-koularin edestä! Tää on niin iloinen teitin puolesta! Nih!

Kisoja oli katsomassa myös bordercollieiden koearvosteluun valmistautuva ulkomuototuomari. Ihailtavaa kiinnostusta nähdä koirat niissä hommissa johon rotu on kehitetty. Pisteet hänelle siitä!


Irkku ihanainen, lauantaina PAIM2 ja sunnuntaina PAIM3 koularit!

Moni haaveilee corgiensa kanssa paimennusharrastuksesta. Minä olen jollain tasolla sillä kannalla, että harrastuksena tämä olisi (ja onkin) varmasti corgeillekin mukavaa mutta se paimennus, jota tuolla kokeissa bortsut ja kelpiet (pääasiassa nuo rodut) esittävät eivät ole lainkaan sitä mihin corgit on aikoinaan kehittyneet ja mihin ne suorituskyvyltään pystyvät. Corgeista ei kertakaikkiaan ole pysäyttämään esim. varikolle täyttä karkua juoksevia lampaita. Vauhti ei riitä, ei sillä nopeimmallakaan. Ei taatusti, piste! Corgit ovat kuljettajia ja ajajia (drover), eivät kasaavia paimenia (herder). Corgit ovat suurimmalta osaltaan kropallaan ja haukkuen eteenpäin paimentavia, eikä niiden rodunomaisin tyyli ole vaaniva ja silmiään käyttävä kuten BC:lla ja AK:llä. Kun yhtälöön lisätään vielä lampaat, joiden käsittelyn pitää luonnollisesti kestää päivänvalo ja eläinsuojeluasetukset, tulee paimennuskokeilut tehdä ehdottomasti asiantuntevien silmien alla. Niitä tilaisuuksiahan corgeille on runsaasti... nnnnot!

Kaikesta huolimatta - olipa ne kokeet corgeille sopivat eli eivät - mielestäni olisi niin corgin omistajille kuin kasvattajillekin todella hyödyllistä ottaa joskus suunnaksi paimennuskokeet. Ehkäpä siellä valottuisi muutamia paimenkoirille (rodusta riippumatta) tarpeellisia ominaisuuksia kuten henkinen ja fyysinen kestävyys, perusanatomian tärkeys ja yleisvaikutelman liioittelemattomuus. Siinä jää kuulkaa korvien asennot, takajalkojen pershapsujen määrä ja silmien värit ihan omaan arvoonsa. SBCAK ry:n järjestämistä kokeista löytyy lisätietoja: http://paimennus.nettisivu.org/  ja kokeen sääntöihin voi perehtyä jo ennakolta: http://www.sbcak.fi/paimennus.php

MARS KATTOON!


Viilennystä oman suorituksen jälkeen ;)

Kuvista kiitos Jaana Heiskarille!