KAS:n kisat järjestettiin 28.-29.8. Virpiniemen urheiluopistolla Haukiputaalla oloissa, joissa kisaisi kyllä vaikka joka viikonloppu. Keinonurmi, tilaa, lenkkeilymaastoja ja perheen pienimmillekin sellaiset leikkipuistot, että alkoi vanhempaakin jo lapsettamaan. Olin ilmoittanut kisoihin neljä koiraa neljään starttiin, mutta Kattin aloittaessa juoksunsa, tämä kuudentoista kisaradan urakointi kutistui vain kahteentoista. Päivät oli pitkiä, mutta kun leikkiin lähtee, se leikki on kestettävä. Mun leikkiä tosin helpotti se, että ostin viimein itselleni Ditat. Nyt ei enää jalat lipsu ja nuo vanhat turffit joutaa kotikenttäkengiksi. Kauan ne hintaansa nähden palvelivatkin ja melkein puhki kuluivat. 

Luva debytoi virallisissa kisoissa tehden eka radalta tulokseksi kympin ja sijoitus oli neljäs. Siihen se ilo sitten loppuikin, sillä kaksi seuraavaa rataa meni IHAN höpöksi. Luvan keskittymiskyky oli ameeban luokkaa ja yleisö ulvoi naurusta meidän kustannuksella. Ei sitä aina voi muistaa mitä se agility on, ei vaikka kuinka vaihtaisi tukkaponskarin väriä. Viimeiselle radalle lähdettiin sitten tukka auki ja heti toka esteellä tulleen hylsyn jälkeen Luvalla naksahti muisti päälle ja kas - se vimonen rata näytti taas agilityltä. Koska kuitenkin kaikkia kiinnostaa enemmän se miten huolella me munattiin, linkitän tähän sekä komediapätkää että agilityä.


Kyllä se on kotona osannut...


... eiks tää vähä todista sitä että edes joskus sille on esteet näytetty?

Fyra oli eka radalla oikein hyvä. Ohjasin sen vähän huolettomasti puomin alla olevaan putkeen ja Fyra hyppäsikin yli menneen puomin yli. Se tarkoitti hylkäystä, mutta hyvä hylsy se oli. Toka radalta tuli nolla ja hoppee ei ollu häppee. Kolmas ja neljäs rata meni hylsyiksi. Niistä ensimmäinen oli tosin superhyvä hylsy. Nyt pitäs Fyralla kisata paljon kun koira kulkee niin hyvin. Tehtiin monta onnistunutta kohtaa ja KAIKKI puomin ylösmenot toimi. Aika hyvin!


Fyran nolla


... ja tässä se mahottoman hyvä hylsyrata.

Femma se jaksaa olla pätevä. Eka radalla se sijoittui minikolmosten nopeimmalla ajalla kolmanneksi. Yksi rima tuli alas, mutta siitä ei voi Femmaa syyttää jos akka seisoo hypyn edessä. Kakkosradalla tuli nolla ja sijoitus oli viides. Kolmosradalla taas nolla ja sijoitus kolmas. Nelosrata meni muuten kovasti hyvin, mutta Femma päätti tehdä yhden kohdan erilailla kun olin suunnitellut. Minä tylsä en siirtynyt sen edestä pois, vaan estin sen menon väärälle esteelle ja otettiin siinä sitten vähän kosketusvirhettä ja aikaakin se kohellus söi. Tällä hetkellä nautin Femman kanssa kisaamisesta täysillä. Sen suoritusvauhdissa ja motivaatiossa on nyt noususuuntaus, joten tämä kisakauden "harjoittelemattomuus" on toiminut. Olemme kotona treenineet vain jotain pientä ja superpalkalla. Toimii!


Femman eka nolla (kisaB)


Femman toka nolla (kisaC)

Olin myös mahdottoman ylpeä Tovesta (Kattin sisko) & Juliasta ja Niosta (Femman sisko) & Suvista, jotka kävivät palkintopallilla pokkaamassa kakkossijoja lauantaina. Tovelle nämä kisat olivat ihkaensimmäiset. Molemmilta radoilta yliaikanollat joista 0,32 sekkaa yli menneellä sijoitus oli hyppärillä toinen. Nio pinkoi kakkosissa kaksi hopeatilaa. Eka radalta kymppi ja toka radalta nolla. Hienoa, hienoa!

Riekin Pirkko oli taas ottanut hienoja kuvia kisoista. Meidän poppookin oli kivasti edustettuna kuvagalleriassa:


Meno näyttää erehdyttävästi agilityltä vaikkei sitä ollut tuolla radalla. Noh - koskapa kuviin uskoa kannattaakaan :D


Tämä kuva ei vääristä tilannetta. Me oltiin tosissaan. Molemmat.


Iloinen kuva maailman ällöttävimmältä agiesteeltä. Tiedän, meidän pitäs Femman kanssa tarkistaa asenteemme ;)