Eilen tehtiin kotiläksyjä urakalla. Rakenneltiin kentälle Annen ja Sannan kanssa rata, josta sitten tulla tupsahtikin 30 esteen vinkura, johon oli piilotettuna näitä mulle myrkkyä olevia paikkoja, joissa pitäs ottaa koiraa tiukalle käännökselle.

Fyra juoksi enemmän kuin kelvosti. Se meni oikeastaan aika hienosti. Ei valunut eikä venynyt ja pysyi pitkästä radasta huolimatta hyvin vireessä. Jos ihan tarkkana olen, sen menomeininki oikeastaan vain lisääntyi loppua kohden. Käyköhän sekin dieselillä? Kiihtyy hitaasti mutta pitkässä ajossa tulee edullisemmaksi :D

Katti oli ihana. Eka kiekalla ohitimme vain 16-hypyn sivusta kun olin Fyran kanssa juoksemisesta aika väsy enkä suoraan sanottuna ohjannut kattia sille hypylle lainkaan. Tuolla kurvilla rimatkin pysyivät kannattimillaan. Niitä ropisi koko treenin aikana alas vain kaksi kun aloin lelu kädessä ottamaan tiettyjä kohtia uusiksi raivommalla draivilla ja kun Katti ei harrasta isommin valumista, niin se sitten tiukensi kurveja keilaten. 

Luva on... Luva. Se näytti kyllä Annelle ja Sannalle, että se varsin hyvin osaa asioita, mutta näytti myös sen jalon taitonsa keskittyä nanosekunnissa johonkin ihan muuhun ohitse kiitävään ajatukseen. RRRRrrrrRRRRRätinäää linjjoilla ja mitäsmeoltiinkaan tekemässä... Pussiin menon mokasin täysin kun en huomannut, että kangas oli mutkilla. Tarvittiin sitten Annea avustajaksi, että Luvalle kerrottiin, että ihan joka kerralla se pussi ei välttämättä ole rusetilla. Pujot meni hienosti, samoin kontaktit. Aidoillekin se löysi mukavasti. Mistä sille vain saataisiin se keskittymiskyky, jotta se näyttäisi osaamisen tasonsa? Katri keksikin miksi tämä välillä nyppii.. "ois tietty niin paljo helpompaa ku menis aina huonosti eikä taso vaihtelis". Niinpä! Niin ois. Tietäs ainaki mitä odottaa. Nyt pitää aina vain nöyränä kattella, että kuinkas hyviä sitä ollaan ja kauanko ne väläykset aina kestää. Varsin kasvattavaa. Aijjuu - Luva valuu, valuu ja pitkälle, mutta mä olen nyt vain kauhian ilonen, jos saan sen sieltä valumisesta takasi. Se riittää nyt. Hyvä koira se on. Osaavakin, mutta ihan vauva verrattuna esmes ikäsiskonsa Kattin työmoraaliin.

Illalla vedin taas agitreenejä. Beekkosparat joutuivat juoksemaan tuota rataa kahteen kertaan. Toinen rata kellotettiinkin. Sitten paikkailtiin, paikkailtiin ja keksittiin uusia tapoja suorittaa  kurvit.

Tänään tiedossa Käpälämäen kuninkuuksien ratkominen ja uusi kisa Käpiksen Kepittäjä, jossa pujomestaruudet ratkaistaan 24 kepin pujottelussa. Katti & Luva osallistuvat kunkkuiluun ja pujokisaan pääsevät sitten Femma ja Fyrakin, vaikkakaan nelosella ei liene siinä kisassa isommin jakoja. Ei oo rottisvölli notkeimmasta päästä :D

Ellapäivitys:

Ei ole ainakaan huonompana kuin eilen. Jatkamme pipo päässä lenkkeilyä. Kuinkahan monta mopopoikaa saatais ojaan jos ottaisin samalle lenkille mukaan myös Fyran kalsareissaan?