Uusin Koiramme-lehti sisälsi mielenkiintoisen artikkelin keisarinleikkausten yleisyydestä. Huomioni kiinnittyi tietenkin kohtaan, jossa mainittiin corgit. Tämän tilaston mukaan pemujen keisarointiprosentti olisi 35,7 ja cardien 21,9. Rotujen suomalaisissa jalostuksentavoiteohjelmissa tuo prosentti mainitaan molemmilla roduilla olevan noin 33,3 ("noin kolmasosa"), ja tämä tieto pohjautuu rotujärjestölle palautettuihin pentueseurantalomakkeisiin. Mikä tekee eron suomalaisten cardisynnytysten ja tuon Evansin ja Adamsin tekemän tilastoinnin välille? Synnytetäänkö Suomessa huonommin vai ollaanko me rehellisempiä kertomaan synnytysvaikeuksista?

Meillä (minulla, minun käsiini) on syntynyt vuodesta 1992 lähtien 23 cardipentuetta. Näistä kahdeksassa on tarvittu joko kokonaan tai osittain eläinlääkärin kirurgisia taitoja. Vaikka pidänkin omia koiria ihan kelpoina synnyttäjinä ja kätilöintitaitojani (kiitos Railin ja Minnan oppien) keskivertoa parempina, joudunkin myöntämään nyt, että syteen on tainnut tilastojen valossa mennä. Meidän keisarointiprosentiksi kun tulee 34,7, joskin viimeisen viiden vuoden aikana ei ole tarvittu puukkoa kuin kerran. Suunta ylöspäin sittenkin?

Toisaalta - valheen eri asteethan ovat pienimmästä suurimpaan: pikkuvale - vale - emävale -tilasto.


Nämä Cat-pentuset tulivat 2.4.2008 maailmaan aivan luonnollista tietä aivan kuin
Pinja-emänsäkin vajaa 3 vuotta aikaisemmin.