Eihän tässä mennyt kuin 8,5 vuotta, että tämä ongelma ratkaistiin. Eskolla on oma ruokakuppi, ihan sellainen ikioma. Tällä tappikupilla (en minä tälle muutakaan nimeä keksi) syömisestä tulee vähän enemmän älyhomma kuin taviskupista. Eskon eka kokeilu meni niin, että ensin se kierteli syödessään kuppia ja mietti mit* vit*** nuo tapit töröttää keskellä kippoa. Kun jäljellä oli enää pohjan peitto evästä, alkoi se tosihomma. Nappulat kiemurtelivat pitkin pohjaa ja Esko metsästi. Hotkiminen unohtui täysin ja tavanomaista nappulan henkeenvetoa ei nähty lainkaan. Turvotettu ruokahan on aina mennyt Eskoon ilman ongelmia, mutta ihan hampaiden käytön vuoksi haluaisin antaa sille ruokaa vähemmän pehmeänä. Nyt taisi käydä niin, että ongelma ratkesi!

Keltanokkakokemuksella voin todeta, että toimii ja suositella niin, että kaikuu. Se, että onko tilanne noin 20 ruokailun jälkeen sama, jää nähtäväksi.