... justiinsa niin hyvin kuin tämä kuva antaa ymmärtää:

Kaikki pennut ovat nyt viikon iässä tuplanneet syntymäpainonsa. Kaikkein suurin prosentuaalinen kasvu on Pikku-Nipsulla, joka pääsi (ainakin toistaiseksi) omassa kirjanpidossani pienimmäksi meillä elossa syntyneeksi pentuseksi 146 gramman syntymäpainollaan. Tomera pikkuneiti painaa nyt 7 päivän iässä 325 g, joten huolet nurkkaan ja katse kohti tulevaisuutta!

Femma on taas Femma. Ensimmäiset päivät se eli vaistojensa varassa ja suojeli pentujaan kaikelta. Minäkään en paljon viitsinyt häiritä kun pentujen koskettelu ilmiselvästi sai sen tolaltaan, vaikkei se aggressiivinen ollutkaan. Kunhan vain mulkoili ja hylkeili pentuja alleen suojaan. Nyt pipo on löyhännyt ja elämään mahtuu muutakin kuin pentulaatikon sisältö. Aikansa pentuja ruokittuaan ja nukutettuaan se siirtyy lattialle viileämpiin oloihin makoilemaan ja onpa täällä jo jokunen puruluukin kadonnut kitusiin ajanvietteenä. Hyvä emo se kyllä on. Ei käy kieltäminen. Nuo sen esiin nousseet vaistot ovat niin tärkeitä lajin säilymisen kannalta. Nyt pennut makoilee tyytyväisinä ja painot kasvaa. Hyvä Femma!

Kohta pitäisi alkaa katselemaan miten nuo pennut aikanaan sijoittuvat niitä kyselleisiin koteihin. Poikien osalta nyt täytyy tuottaa pettymys kaikille muille paitsi... no - ko. koti jo tietääkin. Narttujen osalta viiden pentusen syntymä saattoi kuulostaa luksukselta, mutta kun kivoja kotikokeilaita olisi ollut vieläkin enemmän. Pitää miettiä, katsoa ja tuumia ja toivoa sitten että oikea pentu löytäisi oikean perheen. Toivottavasti myös ne tällä erää ehkä ilman jäävät jaksavat odotella Piikan pentusia, joita toivottavasti saadaan luovutukseen sitten loppukesästä. Aika näyttää. Katsellaan ja kuulostellaan. Eihän noista viikon ikäisistä voi vielä mitään sanoa. Tai voi... pljäski, pljäskimpi, pljäskein, mutta kuinka tuon ikäisen voi laittaa dietille? Ei niin mitenkään :D