kun kartturi on pätevä!

Lauantaina aamulla kun Luva oli lähtenyt Riikan mukaan kohti Virpiniemen kisatannerta, sanoin Tapsalle, etten olisi uskonut tätä päivää koittavan, että tämän huushollin agiliitokunnia lepää joskus vain ja ainoastaan Luva harteilla ja että se olisi meidän perheen ykköstykki kisoissa. No piti tämäkin päivä kokea!

Kyllä minä jännitinkin. Huoh! Kamalaa! Unohtui hetkeksi polven säryt ja kolotukset kun tuijotin kelloa ja mietin mitä milloinkin Virpassa tapahtuu. Nyt ne suurinpiirtein tutustuu rataan... onkohan se vaikea... ahas, Luva starttaa medeistä jo tokana... muistinkohan sanoa kaikki vinkit... jokohan se rataantutustuminen on päättynyt, jokohan minikoirat on päättyneet, jokohan on Riikan ja Luvan vuoro, jokohan ne on maalissa... ja sitten SE soi. Puhelin! Soittajana Riikka. Taisin vastata puhelimeen vain sanoin: "no-pysyköseradalla". Luurista kuului vain yksi yhdyssana: "nollavoitto". Voihan hemmetti! Riikan ohjaksissa Luva teki neljännen nollansa peräkkäin ja nousipa tällä hypärillä sitten kakkosluokkaan. Hups ja oho! Hyvä Riikka! Hyvä Luffe. Riikalle 10+, Luvallekin kouluarvosanaksi 10 ja miinus. Se minkka tulee siitä, että nollaradalla oli juolahtanut mieleen käydä haistelemassa tuomari. Yhtä minkkaa enempää en tiputa, sillä Luva tajusi tehdä tuon haistelun kuitenkin sukkelaan ja suorittamatta ylimääräisiä esteitä. Aika oli ollut jotain 10 sekuntia alle ihanneajan. 

Kakkosten radaltakin oli tainnut tulos tulla, mutta siinä Luva oli keskittynyt keppien sijasta tuijottamaan palvovasti Riikkaa. Tohelo otus! Sitten kun se heräsi tästä idolihuumastaan, se oli huomannut kepit ja pujotellut hienosti. Siinä karvapäässä liikkuu kuulkaa ajatuksia. Ainakin enemmän kuin ne edessä olleet 12 keppiä! Loppurata oli mennyt rivakasti ja Riikka oli kokonaisuudessaan tähän jälkimmäiseen rataan enemmän tyytyväinen kuin siihen ekaan. Vauhti oli ollut ihan eri sfääreissä.

Tästä kisamenestyksestä johtuen ja sen ansiosta päätimme, että Luva lähtee toviksi tutustumaan Rovaniemen elämään ja Riikka treenaa ja kisaa sillä kunnes minä olen kunnossa. Samalla tulee Luvalle tutuksi huusholli, johon se tullenee joskus pentunsa pyöräyttämään - sijoituskoira kun on. Luvan aktiiviloma Lapissa alkoi tänään ja hyvin siellä on ensimmäinen ilta mennyt. Onneksi sen karvaisessa päässä suttaa niin monia ajatuksia samanaikaisesti, ettei se ehdi edes miettiä sellaista asiaa kuin koti-ikävä :D


Nollavoittajat Riikka & Luva