Oikein hyvää joulua sinullekin sinä paappahenkilö mummoinesi, joka asiasta tehden teit autollasi tapaninpäivänä takanamme (minä, Tarmo ja Katti) U-käännöksen tullaksesi kertomaan aikuistensanojen saattelemana tiukan mielipiteesi. Olen hieman eri mieltä siitä, että "tuollaset kaikki susisekotukset pitäs tappaa", mutta jokaisellahan meillä toki on oikeus mietteisiinsä. Koska suttasit autollasi ennen kuin keskustelumme Tarmon susiverestä tai -verettömyydestä pääsi edes kunnolla alkamaan, ilmaisen näin jälkikäteen huoleni uudenkarhean autosi renkaiden nastoista, sillä sellaisella sutimisella saattoi joku jopa tipahtaa. Onhan kaksi kiivasluontoista U-käännöstä peilikirkkaalla jäällä olevalla Mansikkakarintiellä kuitenkin melkoinen saavutus. Ainakin se siltä näytti. Minua myös on jäänyt kaivelemaan mistä moinen "susikoiraviha" on sisällesi hiipinyt, jotta näin paljon näit vaivaa. Kävelimmehän kuitenkin pyörätiellä ja autotien väliin jäi luminen ruohikkokaistalekin, jotta emme varmasti edes vahingossa häirinneet tapaninpäiväajeluasi. Ehkäpä joku susi on k*ssut postilaatikkoosi liian monesti? 

Toivottavasti kohtaamme vielä myöhemmin jatkaaksemme tätä kiireen värittämää keskusteluamme. Lupaan lenkkeillä ahkerasti Mansikkakarintien varressa, joten tilaisuudet tapaamisellemme varmasti moninkertaistuvat mikäli satuit olemaan paikkakuntalaisia. Minä en sinua tuntenut enkä valitettavasti huomannut ottaa ylös rekisterinumeroasi myöhempää yhteydenottopyyntöä varten. 

Toivon sinulle rennompaa uutta vuotta ja vähempik*sista postilaatikon alustaa!

t. Johanna ja Tarmo 

PS. Meidän Tarmo ei ole vahingossakaan nostanut koipeaan tietoisesti tai tietämättään postilaatikkoosi olipa se missä tahansa, sillä a) se ei osaa vielä mokomaa taitoa kun on vielä pentu ja b) en anna aikuisten koirienikaan nostaa jalkaa postilaatikkoihin tai portinpieliin.