PErin VIiSAs päätös tehtiin vuosikokouksessa ja 1.1.2013 lähtien corgit tunnetaan nk. pevisa-rotuna. Jokainen jalostukseen käytetty corgimerkkinen koira tutkitaan ennen astutusta silmien, kyynärien ja lonkkien osalta. Raja-arvoja ei ole, joten ketään eli mitään koiraa ei rajata jalostuksesta tulostensa vuoksi pois. Jokainen voi edelleen käyttää koiraa kuin koiraa, titteleillä tai ilman, lonkilla tai ilman - tai no ei sentään! Jos/kun Kennelliiton uusi jalostustrategia astuu voimaan, tulee tuo automaattisesti rajaamaan kaikki E-lonkkaiset jalostuksen ulkopuolelle rodusta riippumatta. Silmiähän me ollaan corgeissa osattu tutkia ihan vapaaehtoisesti jo vuosikausia, mutta luustojen osalta ollaan oltu kyllä syvissä vesissä ja pienissä prosenteissa. Jospa sitä tietoa alkaisi tilanteesta viimein tulla laajemmalla skaalalla, joka jo hyödyttäisi koko rotua. Pevisan käyttöönoton syynähän ei aina tarvitse olla rodussa oleva katastrofi, vaan syyksi käy myös se, että selvitetään onko katastrofia vai ei. Selvitystyö siis alkaa vuodenvaihteessa pyörimään isoilla rattailla.

Kirsi Sainion erinomaisesta alustuksesta huolimatta, tämä PErin VIiSAs päätös ei valitettavasti tullut ihan selvällä äänten enemmistöllä. Onneksi yksikin ääni riittää kun paikka on tiukka. Cardiganit liittyivät pevisaan äänin 29-26 ja pembroket äänin 28-27. Ennen äänestystä kuulimme kommentteja mm. typpioksidin parantavasta voimasta, röntgensäteiden tuomasta syöpäriskistä ja raja-arvottoman(kin) pevisan aiheuttamasta populaation geneettisestä pienenemisestä. Mitään näistä en pysty käsittämään enkä uskomaan ihan sellaisenaan, mutta jokainen saa toki olla mitä mieltä tahansa. Ymmärrän sen oikein hyvin. On kiva olla jotakin mieltä ja vielä kivempi on pysyä siinä. 

Kokouksen jälkeen netin syövereistä on löytynyt paljon sellaisia kasvattajien kommentteja, että a) nyt loppuu kasvatus kun pevisa tuli, b) nyt menee koko rotu pilalle, c) voiherrajestamitentyperäpäätös jne. Oikeastaan aika noloa! Myötähäpeäni on kohtuullisen suuri. Miltä tämä näyttää tulevien pennunostajaehdokkaiden silmissä? Kasvattajat eivät tahdo tutkia jalostuskoiriensa terveyttä - niinkö? No, jokainen sahatkoon oman oksansa sellaiseksi kuin haluaa. Yksittäiset koiranomistajat ovat taas ilmaisseet pääasiassa tyytyväisyyttään tästä päätöksestä. Jos ei mikään muu, niin josko edes markkinavoimat kääntäisivät pevisavastustajien päät myönteisemmälle kannalle. Vielä tässä on yli puoli vuotta aikaa miettiä onko se nyt niin kamalaa käyttää reilu parisataa koiran läpivalaisuun + silmäpeilaukseen.

Jos nyt kuitenkin se pevisa on niin kamala, niin miksi vastustajat eivät tulleet kaatamaan sitä ajatusta tuonne kokoukseen? Jokainen kotiin jäänyt pevisa-vastustaja saa mennä ihan peilin eteen ja survaista tinaveistä vaikka silmäänsä. Kirpaisee ihan sitä syypäätä, joka olisi voinut omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, ettei nyt olla tilanteessa jossa ollaan. Ihan turha valittaa jos ei itse vaikuta! On ihan turha esimerkiksi kaataa sontalastia uuden aloittaneen hallituksen niskaan, sillä pevisapäätös on tehty demokraattisena päätöksenä yhdistyksen vuosikokouksessa. 

Niin - hallitus, uusi sellainen, koostuu mielestäni hyvin monipuolisesta joukosta. On vanhempaa ja nuorempaa, rotukokemuksen määrää on vähän ja paljon, on kasvattajaa, harrastajaa, talousasioiden tuntemusta, lajituntemusta, yhdistysosaamista jne. Parasta ehkä kuitenkin on se, että molemmat sukupuolet ovat nyt edustettuina. Kaikkien pevisa-kantoja en edes tiedä, enkä edes käy niitä arvailemaan, sillä tuolla asialla ei enää ole mitään merkitystä. Katson vain eteenpäin, kuten jokaisen muunkin tulisi tehdä.  

Minä olen tuossa hallitusjoukossa mukana, mutta hiven sivustaseuraajana, koska pestini on hallituksen varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja on sen verran skarppi tapaus, jotta tuskinpa tulee tilannetta, jossa minun pitää niihin saappaisiin astua. Koska kuitenkin jotain olen valmis yhdistystoiminnan eteen tekemään, lupauduin samalla agivastaavaksi. Oma agilityharrastus on nyt sellaisessa suvantovaiheessa, että tokkopa tällekään vuodelle kisoihin saakka pääsen. Kun en tule olemaan pitkään aikaan kisakuntoinen, voin yrittää tehdä edes jotain rakentavaa ko. lajin & corgien eteen. Ensimmäiseksi pitää varmaan kartoittaa ASB-lehden avulla kisaavien corgien määrä, laajuus ja ohjaajat ja ottaa yhteyttä + esittäytyä. Paitsiossa pohjoisessa on tullut oltua jokunen tovi ja uusia on mukaan tullut mukavasti, ainakin niin oletan.

Vuosikokous oli pitkä, mutta kuinka pitkä se olisikaan ollut ilman kokouksen puheenjohtajaa Leppisen Mikaa? En uskalla edes ajatella! Kaikki kunnia ja kiitos Mikalle ja niille, jotka hänet kokouksen puheenjohtajaksi kutsuivat. 

Minä en nyt tiedä olenko taas avannut pandoran lippaan vai onko sen joku toinen taho avannut aikaa sitten. Aika näyttää miten tämä näytelmä näytellään ja kuka saa minkäkin roolin, joita on taidettu jo tahoillaan jakaa näiden kahden kokousta seuranneen vuorokauden aikana. Voittaako hyvä pahan vai paha hyvän, järki tunteet vai tunteet järjen. Katsotaan!